Kaksplus.fi

MENU

sunnuntai 20. heinäkuuta 2014

Harjoitus tekee mestarin...

...ja sotkua ei voi estää.



Me ollaan aloitettu syömisharjoitukset. Ei sormiruokailua, vaan lusikalla. Elvira taitaa sormiruokailun jo aika taidokkaasti, joten otimme uuden haasteen vastaan. Oikeastaan Elvira teki tällä kertaa päätöksen meidän puolesta. Annoin eräänä päivänä hänelle oman lusikan käteen syömisen ajaksi. Lusikka toimi hyvänä hämynä jotta sain väsyneen neidin suuhun ujutettua puuroa. Yllätyksekseni Elvira osasi kuitenkin jo "hämmentää" lautasella olevaa kaurapuuroa, ja ihan selkeästi näin että hän tiesi mitä sillä pitää tehdä. Seuraavalla kerralla meteli ja kiukutteli kesti niin kauan kunnes omassa pienessä kädessä oli oma pieni lusikka, joten siitä asti me ollaan syömistä harjoiteltu.



Joku ehkä tässä kohtaa ajattelee että noniin, annetaan pienen lapsen päättää ja olla perheen diktaattori. En kuitenkaan itse ajattele niin. Aluksi ajattelin kyllä, mutta sitten pohdin asiaa. Miksi ottaisin lusikan pois, koska neiti on selkeästi omasta mielestään valmis tähän harjoitukseen? Syyksi en keksinyt mitään muuta kuin harjoittelusta syntyvän sotkun, enkä pidä tätä todellakaan pätevänä syynä kieltää melkeinpä yhtään mitään. Jos sotku olisi kieltoni syy, johtuisi se vain omasta laiskuudestani koska en jaksa siivota. Ja asia nyt on vain niin, ettei vanhemman laiskuus saa olla lapselta pois. Piste. 



Joten, sotkua syntyy vaikka muille jakaa mutta kyllä tästä nautitaankin! Elvira on pelkkää hymyä, iloa ja keskittymistä kun lusikkaan tutustaan ja harjoitellaan ruoan ammentamista siihen. Elvira nauttii ja oppii niin paljon, että loppujen lopuksi sotku on todella pientä sen rinnalla. Vaikka eilen sain kyllä itsekin pistää koko vaatekertani pesuun, ja tänään istutin Elviran keittiön lavuaarin iltapesulle. Toki minullakin on hetkiä että ei millään jaksaisi antaa toisen syödä itse, koska siitä syntyy niin kauhea sotku. Vaikka mua kuinka väsyttäisi ja laiskottaisi, en kuitenkaan anna sen estää Elviran oppimista.

Tänään oli kolmas lusikkapuuroilta, ja lusikka eksyi jo monta kertaa suuhun asti. Puuroa tosin ei sillä hetkellä siinä ollut, mutta kovin lusikkaa kuitenkin maiskuteltiin! Katsotaan miten monta iltaa,viikkoa tai kuukautta menee että meidän Elvira syö itse iltapuuronsa! 
Ja tosiaan ollaan tällä hetkellä suurimmaksi osaksi sormiruokailtu muut ruoat paisti aamupala&iltapuuro, puurolla on hyvä aloittaa lusikka harjoittelu koska se on niin tahmeaa että pysyy lusikassa! :)


Kuvat ovat ensimmäiseltä kerralta, ja voin vain todeta että yksi kerta riitti opettamaan vaippasillaan syömisen!

Koska teillä on aloitettu lusikkaharjoittelut? :)

4 kommenttia :

  1. Eikö teidän neiti visko lautasta lattialle? Meidän neiti 10kk ottaa ensimmäiseksi laitasen reunasta kiinni ja koettaa syödä sitä ja sen jälkeen kääntää sen ylösalaisin syliinsä. Haluaisin treenata juuri noin syömistä lusikalla, mutta tuo edellä mainittu kaava toistuu aina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ei viskaa, ihmettelin sitä kyll itsekin :D jossakin kohtaa elvira yleensä kyllästyy ja aloittaa pelleilemisen, silloin otan lautasen kaemmas ja syötän loput ilman hhuitovaa käsiparia :p :D

      Poista
  2. Meiän poju osoitti kiinnostusta itse syömiseen varmaan vuosi ja nelisen kuukautisena, joskaan toi ruoka ei siis vieläkään mee suuhun asti, ja joskus on kiva heitellä lattialle! Munkin mielestä ei se sotku sais olla syynä, vaan itse huomaan liian usein etten jaksakaan sitä sotkua ja jätän lusikan antamatta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. niinpä, välillä laiskottaa liikaa :// :) meilläkin ruoka lentää välillä koiran suuhun! :)

      Poista

Kiitos kun kommentoit <3