Kaksplus.fi

MENU

sunnuntai 27. heinäkuuta 2014

Tekevälle sattuu..




Oman lapsen kipu, tottuuko siihen koskaan? Tuskin.
Meillä on viimepäivinä sattunut ja tapahtunut niin paljon haavereita että ihan pahaa tekee. Mistään sen vakavemmasta ei ole kyse, mutta ne "pienetkin" kipu itkut tuntuvat kyllä tämän äidin sydämessä. Ja kovaa tuntuvatkin.

Perjantaina Elvira kolautti naamansa lattiaan niin että hampaat tekivät huuleen vekin. Koko suu oli täynnä verta ja tämä mutsi meinasi saada sydärin kun sen huomasi. Itku oli sydäntä raastavaa. Eilen leikkien temmelyksessä Elvira kaatui istuma-asennosta lattialle ja pää kolahti lattiaan. Taas seurasi kova itku josta ei meinannut tulla loppua.



Elvira on loppujen lopuksi aika rauhallinen lapsi. Kontaten Elvira etenee yleensä aika rauhalliseen tahtiin joten meillä ei pää kolise milloin minnekkin. Loppujen lopuksi vähän Elvira siis loukkaa itseään, mutta silloin kun loukkaa, loukkaa kunnolla. Elviran on myös todella vaikea päästä surullisen tunteen yli. Lohduttaminen kestää aika kauan, ja vaikka enää ei edes sattuisi, nyyhkyttäminen jatkuu edelleen. Hän voi myös välillä olla muutaman minuutin hiljaa, kunnes muistaa että hei tässähän piti itkeä ja jatkaa huutamista. Parhaiten meillä rauhoitutaan syliin, mutta on samalla kiinnittettävä huomio johonkin muualle jotta itku tunteen yli päästään.

 Vaikka sydäntäraastava itku on kamalaa, lohduttaminen on yksi äitiyden parhaista asioista. Tunnet itsesi tärkeäksi ja tiedät että sinua tarvitaan. Läheisyyttä, lämpöä ja rakkautta, niistä on lohduttaminen tehty. Siinä vaiheessa kun Elvira on rauhoittunut ja jäljellä on enää pieni nyyhkytys, en tohtisi laskea häntä sylistä ollenkaan. Silmät kiinni, pieni nyyhkytys jäljellä ja pää äidin rintaa vasten. 
Se on meidän yhteinen, ihana ja kaunis hetki <3

Sitten kun ollaan rauhoituttu, elämä jatkuu ja nokka kohti uusia seikkailuja (ja loukkaantumisia...)!

Näistä loukkaantumisista tuli mieleen, mitä teillä kuuluu vauvan lääkekaappiin? 
Meillä ei tällä hetkellä ole kuin särkylääkettä, ja mietin mitä kaikkea kotona olisi hyvä olla jos jotakin sattuu!



P.s Elvira nousi eilen ensimmäistä kertaa selkäsuorana seisomaan sohvaa vasten, joten luvassa lisää harmaita hiuksia äidille ja pään kolinaa!<3

6 kommenttia :

  1. http://pienenhiirulaisenodotus.blogspot.fi/2014/07/lapsiperheen-laakekaapilla.html?m=1

    mä postailin aiheesta viimw viikolla! Käy kurkkimassa mitä meillä on! :) kommenteissa myös hyviä vinkkejä! :))

    VastaaPoista
  2. Meilläkään ei oo kun Panadolia, apua... Ja meijän neiti nouseskelee myös jo ylös, päästää välillä jo kädetkin irti eli kohta kopisee :D

    VastaaPoista
  3. Noi hetket on niin sydäntä särkeviä!!:(( Meillä on neiti nykyään oppinut myös tekoitkun. Yhtenä päivänä konttasi ja meni siitä ihan hellästi kyljelleen, mutta jäi siihen makaamaan ja huutamaan kuin mikäkin draama kuningatar:D Mua nauratti niin paljon ku makasi maassa ja huusi just sillai teatreelisesti:'D Meilläkin vain panadolia ja baby mistiä. Ja Pebanthen!:D Täytyyki ostaa joku ensiapupaketti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. hahha meillä myös draamaillaan aika kovasti välillä :D on nämä pienet prinsessat vaan niin hassuja :p googletin baby mistin kun en ollut koskaan ennen kuullutkaan, pakko hankkia, kiitos vinkistä! :)

      Poista

Kiitos kun kommentoit <3