Kaksplus.fi

MENU

sunnuntai 23. marraskuuta 2014

Kun äiti onkin hirviö.

Tästä tulee luultavasti blogihistoriani suorasanaisin teksti ikinä. Olen niin järkyttynyt, vihainen ja surullinen että annan näppäimistön sauhuta sanoja säästelemättä. Koitan kuitenkin saada tekstistä edes jonkin verran ymmärrettävän. Aiheena on viikonlopun järkyttävin uutinen, Kuopion lapsisurma. Nämä on näitä uutisia joilta mielelläni sulkisin silmäni, mutta himo somettajana näiltä ei voi välttyä. Mutta asiaan, vaikka se niin järkyttävä onkin. 

Ensimmäisen kerran uutisen luettuani tunsin suurta surua lapsia kohtaan. Ihminen, jonka syli pitäisi olla maailman turvallisin kääntyy heitä vastaan ja riistää itsekkäästi heidän henkensä. Ihminen, jonka pitäisi suojella heitä kaikelta pahalta tekeekin sen pahimman. Ihminen, joka kantaa titteliä äiti.

Ei ole kauaa aikaa kun eräs äiti pamautti auton kanssa bussia päin ja tappoi karmealla teollaan kolme lastaan. Itsekäs, kamala ja kaikkea muuta kuin inhimillnen teko. Aivan sanoinkuvaamattoman oksettava. Ja mitä tämän jälkeen saa lukea somesta ja mediasta? Pääntaputuksia ettei kukaan voi tietää miten rankkaa äidillä oli!? Luin näitä juttuja hetken suu auki ja mietin että mitäs +@#! mä just luin. Äiti tappaa kolme lastaan ja joku ihan oikeasti puolustelee äitiä tässä tilanteessa? Vaikka olen ihan  ymmärtää häntäälyttömän empaattinen ihminen niin tähän ei mun ymmärrys riitä. Eikä tarvitsekkaan. Mutta cmoon, äiti oli sairas, koittakaa ymmärtää häntä. Eiköhän jokainen tiedä että nämä molemmat äidit olivat enemmän vähemmän  sekaisin päästään koska tekivät mitä tekivät. Ei, ei heru sääliä eikä empatiaa. Pelkkää vihaa ja halveksuntaa.

Törmäsin facebookissa otsikkoon jossa kerrottiin Kouvolan perheen olevan lastensuojelun asiakkaita. Tästähän riemu ratkeaa, seuraavaksi syytetään Suomen paskaa lastensuojelua. Lastensuojelunhan olisi pitänyt osata ennustaa äidin muuttuminen hirviöksi, ei ole äidin vika ettei hän saanut apua ja teki mitä teki. Suomen valtion sekä ylikuormitetun lastensuojelun vika. Osittain totta, mutta en silti lähtisi hakemaan syytä kenestäkään muusta kuin teon tehneestä äidistä. Ymmärrän että äiti oli sairas, mutta on silti turha lähteä syyttämään ketään muuta kuin äitiä. Valitan, mutta mun ymmärrys ei riitä vaikka kyseessä olisi kuinka sairas ihminen tahansa. Olisi sitten riistänyt oman henkensä eikä viattomien lastensa henkiä. Ei empatiaa.

Mun tämän hetkinen ajattelutapa on todella mustavalkoinen, tiedän. Olen kuitenkin niin surullinen ja vihainen etten aio edes yrittää ymmärtää näiden hirviö äitien tekoja. Eikä mulla kyllä ole haluakaan ymmärtää. Toivon että Kouvolan hirviöäiti saa apua ongelmiinsa jotta tajuaa tekonsa kauheuden ja joutuu elämään sen kanssa koko loppuelämän. Toivon myös että hän ei tule koskaan ikinä saamaan lapsia. Tälläinen nainen ei ansaitse maailman hienointa nimitystä, äitiä. Tälläinen nainen ei ole äiti vaan hirviö.

40 kommenttia :

  1. Oon AIVAN samaa mieltä kanssasi!! Oon niin vihainen ja vaikken mä tuntenu niitä lapsia, niin mua itkettää ja oon surullinen... oon yrittäny ymmärtää... mutta ei vaan pysty.. multakaan ei heru sympatiaa noille äideille, ei sitten yhtää.!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. näinpä, olen myös yrittänyt ymmärtää mutten yksinkertaisesti pysty...

      Poista
  2. Itse oman äitini menettäneenä, voisin kuvitella lasten tuskan kun saisivat kuulla myöhemmin miksi äiti tappoi itsensä. Mutta tätä uutisointia seuranneena, sanoin miehelle että jos on ollut niin tuhottoman paska olo äidillä, niin miksei ole hakenut apua enemmän. Jos on ollut rankkaa lasten kanssa tai jostain muusta syystä, niin miksi riisti lasten mutta ei omaa henkeään? Kuulostaa karulta, mutta en ymmärrä, miksi lapsia täytyy syyttää omasta olostaan. Aikuinen osaa, voi ja pitää hakea apua jos ei nuppi kestä. Lapsia ei tehdä, jos oma psyyke ei kestä itsensäkään kanssa. Apua saa aina, jos sitä oikeasti pyytää!

    Näitä kaikenlisäksi paisutellaan mediassa aivan liikaa, ei kunnioiteta lähiomaisten surua, kun joka välissä jauhetaan ja spekuloidaan. :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, toisaalta lapset olisivat silloin elossa...vaikka ei varmasti helppoa ole menettää äitiään niin jotenkin tässä tilanteessa pitäisi sitä parempana vaihtoehtona, jos näin voi sanoa. Osantot sinun surustasi<3 Samaa mietin, miten äiti on ajattelut että lapset olisivat kokonaan se syypää kaikkeen pahaan oloon? Tuntuu käsittämättömältä että joku hakee ratkaisua tätä kautta, jää itse kuitenkaan elämään tekonsa kanssa...Ja mitä mediaan tulee, aivan totta!

      Poista
  3. Kirjoitin päivällä tästä, ja jouduin poistamaan postaukseni! :D Sen verra alko tulemaan agressiivista kommentia. Ja olen ihan samaa mieltä. Sairashan se äiti on, eihän nyt kukaan normaali tuollaista tee!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. tääll'ä onneksi on pysynyt kommentit asiallisina vaikeasta aiheesta ja eriävistä mielipiteistä huolimatta! Harmi kun jouduit poistamaan tekstisi, olisin mielelläni lukenut sen :)

      Poista
  4. Samaa mieltä. Ja se on hassua, että jos isä tappaa lapsensa on hän automaattisesti paska ihminen. Ei ketään kiinnosta, tai edes tule mieleen, että ehkä isillä on ollut nyt vähän rankkaa. Kun äiti tekee jotain tälläistä, syyllistä äidin tekoon haetaan heti muista ihmisistä kuin äidistä itsestään, typerää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. me puhuttiin miehen kanssa just tätä samaa, jos isi olisi kyseessä niin ihmiset eivät todellakaan olisi näin ymmärtäväisiä.

      Poista
  5. Mäkään en voi käsittää, miten joku voi riistää toiselta ihmiseltä hengen...

    Mutta sen verran korjaisin, että tuo tapaus tapahtui Kuopiossa, ei Kouvolassa. Oli missä oli kamalaa luettavaa se oli silti :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitos korjauksesta, asia korjattu! :) en myöskään käsitä vaikka kuinka yrittäisin...

      Poista
  6. Ihan mun suusta! Hyvä Laura, rohkea kirjoitus! Oon täysin samaa mieltä.

    VastaaPoista
  7. Tapahtui Kuopiossa, ei Kouvolasta. Kiitos, hyvä kirjoitus! Se on juurikin näin. Oikeat henkilöt vastuuseen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitos korjauksesta, ja kun mukamas niin tarkistin tämän kaupungin että tulee varmasti oikea! Ja kiitos! :)

      Poista
  8. Näitä tulee aina sykleissä. Ensin tulee yksi, hirveä mediakohu ja sitten tulee pari lisää. Sama oli koulusurmissa ja miesten tekemissä perhesurmissa. Ihan hyvin tässäkin on voinut käydä niin että median retostelu ja pääntaputuskin on voinut olla jollekkin sekaisin olevalle se viimeinen naula. "ai se oiskin ihan oikeutettua jos on tarpeeksi sairas.. no.." ja mediarieputus ruokkii muiden sairaita mieliä. Medialla on AINA huono vaikutus näissä. Mä en käsitä miks näistä tarvii uutisoida. Keltaisen lehdistön pitäisi kerrankin vaieta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa mieltä. Media oikeen mässäilee tämmösillä uutisilla mun puolesta saisivat jättää julkasematta.

      Poista
    2. miehen kanssa tultiin tähän samaan tulokseen, joku tekee ensin ja muut seuraavat perässä, valittetavasti. Ja iltalehdet mässäilee toisten tuskalla. Elossa olevat läheiset, syyttömät sellaiset joutuvat varmasti todella kamalaan tilanteeseen ja mediamyllytykseen. :/

      Poista
  9. ajatusmaailmasi on mustavalkoinen kunnes itse huomaatkin yhtäkkiä olevasi niin masentunut että harkitset itsemurhaa mutta selkeämpänä hetkenä ymmärrät etteivät ajatukset ole omiasi ja ehdit hakemaan apua. toisille selvään hetkeen kestää liian kauan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Psykiatrisella puolella sanotaan näistä perhesurmien puolustelijoista, että sellainen ihminen ei ole kovin vakaa itsekkään, joka perhesurmia puolustelee. Siinä on miettimistä jokaiselle.

      Poista
    2. en puolustele enkä hyväksy. oksettava teko. mutta silti

      Poista
    3. Toivon että itse en ikinä masennu, kamala sairaus! Kuitenkin tässäkin tilanteessa ymmärtäisin jos äiti olisi riistyänyt oman henkensä masennuksen takia. En kuitenkaan käsitä äidin ajatusmaailmaa miten lasten tappaminen auttaisi hänen henkistä oloaan, miten äiti on voinut syyttää lapsiaan kaikesta huonosta ja päättänyt poistaa huonot asiat...En ymmärrä en. Uskon että taustalla on masennuksen lisäksi muutakin koska jotenkin ajattelisin masentuneen ihmisen riistävän oman henkensä. Joko myös tai sitten pelkästään. Mene ja tiedä, ihmisen mieli on käsittämättömän monimutkainen.

      Poista
  10. Nämä ovat järkyttäviä tapahtumia. Hyvä teksti kamalasta aiheesta huolimatta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. niin ovat. joka kerta toivoo että tämä kerta olisi viimienen. kiitos!

      Poista
  11. Jokaisella on omat mielipiteet ja näkökulmat ja tapahtumia peilataan tahtomattaankin omien kokemuksien kautta. Mulle tuli itselle paha mieli sun tekstistä, ymmärrän kyllä mitä ajat takaa, mutta mustavalkoinen joko-tai -ajattelu ei ole mun juttu.
    Me ei tiedetä tarkempia syitä tapahtumien takana ja musta nyt vaan on väärin sanoa, että äiti on hirviö joka tahtoo tappaa lapsensa. Ehkä äidille pamahtikin lapsivuodepsykoosi päälle? Ei me tiedetä. Mutta niin tai näin, jokaisella on oikeus omiin mielipiteisiin ja jokainen käsittelee nää jutut tavallaa. Mukavaa viikkoa teille! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukavaa viikkoa myös sinulle <3 ja kiitos kommentistasi ymmärrän pointtisi mutten pysty olemaan yhtä ymmärtäväinen kuin sinä. Emme tosiaan tiedä mitä teon takana oli, ja aivan varmasti oli paljon kaikkea. Eihän kukaan muuten lähtisi toteuttamaan tälläistä tekoa. Mun on vain jokatapauksessa mahdoton käsittää miten joky pystyy tälläiseen tekoon, oli taustalla sitten mitä tahansa! :/

      Poista
  12. Hmm.. onpas mielenkiintoinen näkökanta, että syiden pohtiminen ja niiden ymmärtämisen yrittäminen on yhtäkuin puolustelu. Ainakaan omalla kohdallani ei näin ole ollut sen enempää perhesurmaajien, kouluampujien kuin muiden hirmutekoja tehneiden kohdalla, olen harmitellut ainoastaan sitä että niin moni on onnistunut pääsemään omastakin hengestään eikä ole joutunut elämään tekojensa kanssa. Tämä Kuopion äiti onneksi joutuu, kuolema ei ole vastuunottoa saati sitten rangaistus.

    Mutta yritän silti ymmärtää syitä jotka näihin kauheuksiin johtaa. Miksikö? Koska jos niitä opitaan ymmärtämään, opitaan myös ennakoimaan. Jos opitaan ennakoimaan, opitaan myös estämään. Olen myös lausunut tiukan kritiikin sanan niille (en siis sinulle tai muillekkaan bloggaajille joiden keskuudessa en onneksi ole moista nähnyt, mutta keskustelupalstoilla senkin edestä) jotka ei mieti sanojaan, sillä uskon että ihminen on hiljaa siitä, missä uskoo tekevänsä väärin. Monen monta avuntarvitsijaa saattaa sulkeutua enemmän ja enemmän, kun aistivat ilmapiirin, joka on viimeisen kuukauden aikana muuttunut vihamieliseksi (ymmärrettävää sekin kyllä, mutta ei kovin kehittävää)... enkä nyt puhu mistään uupumisesta, on olemassa paljon pahempiakin asioita kuin väsyminen, mutta joihin tarpeeksi aikaisin apua saadessaan voi tuettuna olla vanhempi, ja ihan hyvä sellainen. Ihmiset vaan tuppaa olemaan sellaisia, ettei hävettävistä, "vääristä" asioista puhuta, eikä niiden kanssa elävä ihminen niin vain tajua että olisi kunnioitettavampaa hakea apua kuin piileksiä ajatustensa kanssa. Vihamielinen ilmapiiri -niin ymmärrettäviä kuin ihmisten reaktiot onkin- ei kauheasti edistä tämän muuttumista.

    Ymmärrän suuttumuksen, ymmärrän surun ja turhautumisen, itsekin koen surua kun ajattelen näitä tilanteita, tekoja. En kykene koskaan ymmärtämään äitiä, isää, koulutoveria tai randomtyyppiä joka päättää viedä toisen ihmisen hengen. Mutta pyrin siihen, että omalta osaltani pohdin asiaa laajemmin ja yritän nähdä myös sen surun tuottaman kaunan taakse, koska uskon että niiden syiden tunteminen, ketjureaktion ymmärtäminen ja joskus tulevaisuudessa sen pohjalta tiedon levittäminen auttaa joskus estämään näitä tilanteita. Se ei ole päänsilittelyä, se on ennakointia.

    Hyvä teksti omista tunteistasi kuitenkin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvin sanottu!
      -Gina

      Poista
    2. Murhia ei kukaan hyväksy, se on selvä. Sairas täytyy olla tekijä, sekin varsin selvä asia. Elämänkokemusten myötä ei näe asioita mustavalkoisina, vaan syvällisimpinä prosesseina. Kaikilla ei ole valitettavasti samanlaisia tukiverkkoja kuin monilla. Paljon rankempaa saattaa olla kahden pienen kanssa kuin mitä oli aikoinaan kuvitellutkaan. Nukkumattomia öitä putkeen, koliikkia, korvatulehduksia ym. Mistä me tiedämme, mitä kaikkea muuta tuon äidin elämään on kuulunut vuosien aikana. Mun tuli mieleen toi myös, että lapsivuodepsykoosi saattoi olla kyseessä. Silloin kun riittävän väsynyt ei kerta kaikkiaan jaksa hakea apua. Isällä täytyy olla tuskaakin tuskempaa. Ihmettelin, mihin loppuu sossupuolen vaitiolovelvollisuus.

      Poista
    3. Hyvä kommentti Jenaya, kiitos siitä! On hyvä että teitäkin löytyy jotka pystyvät ajattelemaan asiaap pidemmälle, sen oman surun ja vihan ulkopuolelle. Itse en pysty, ainakaan vielä. Ehkä jossakin kohtaa. Ajatellaan me kuitenkin millä tavalla tahansa niin toivon että joku meistä keksisi ratkaisun ja nämä kamaluudet saatasiin loppumaan. Näin tuskin tulee koskaan tapahtumaan, mutta aina saa toivoa. Mä en vain pysty käsittämään mikä ajaa ihmiset tälläsiiin tekoihin, on oma tilanne ja jaksaminen sitten mikä tahansa. En vain pysty käsittämään...Ja tuota sossupuolen vaitiolovelvollisuutta minäkin pohdin, tuntuu että näiden uutisten kanssa sellaista ei ole.

      Poista
  13. Samaa mieltä ja hyvin kirjoitettu! Kirjoitin itsekin samasta aiheesta blogiini tänään.

    VastaaPoista
  14. Hyvin kirjoitettu! Täysin samaa mieltä!

    VastaaPoista
  15. Hetki sitten puhuin mieheni kanssa aiheesta.. En vain osaa tuntea mitään sympatiaa tekijää kohtaan, tai ymmärtää tekoa minkään "syyn" varjolla. Niin surullista! Jotenkin ajattelisin itse niin, että kuinka tahansa umpisolmussa asiat elämässä olisi - en ikinä, i-k-i-n-ä voisi tehdä lapsilleni mitään pahaa. Ei se vaan ole edes mikään vaihtoehto.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, samaa olen miettinyt. Lasten satuttaminen ei vain olisi edes se viimeinen vaihtoehto, ikinä!

      Poista
  16. Kaikki ei ole mustavalkoista, kuten joku viisas jo totesi. Eikä äiti hirviö. Elämänkokemus tuo näkökulmia asioihin. Ei ole vain valkoista ja mustaa. Pyöreää tai kulmikasta.

    Suru on syvä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Komppaan! Tuli myös paha mieli sun tekstistä. Ei voi eikä tarvikaan ymmärtää, mutta tuntemattoman ihmisen haukkuminen hirviöksi on hirveän kuuloista. Miettii kyseisen perheen omaisia, jotka kuulevat jokapuolelta näitä juttuja. Mieti jos omassa lähipiirissä sattuisi tuollaista ja sinä ajattelisit, ettet ikinä olisi uskonut sellaista käyvän. Me ei tiedetä noista perheistä mitään.

      Poista
    2. Totta ettemme tiedä perheistä mitään. Mutta vaikka tuntisin tekijän en kykenisi empatiaan, en sääliin vaan ajattelisin hänen silti olevan hirviä. Tuo teko on vain niin kammottava etten kykene ajattelemaan sen tekijää ihmisenä. Valitan.

      Poista
  17. Kyllä tuo äiti on hirviö. Tuntematta mitään muuta, kuin hänen tekonsa.

    Äiti ei selvästi rakastanut lapsiaan enemmän kuin mitään muuta maailmassa, hän ei kuolisi lapsensa puolesta niinkuin meistä suuriosa tekisi. Mutta nämä lapset rakastivat äitiään he ei eivät tiedä mitään muuta niin tärkeää ja turvallista kuin oma äiti ollessaan noin pieniä! Miten hirveä teko!

    Minä en myöskään varmasti koskaan tule "ymmärtämään" näitä tekoja enkä tarvitsekaan. Jos siihen lähdetään sitten pitää ymmärtää ja hakea inhimillisyyttä kaikkiin hirviötekoihin. Niinkuin joku tuolla joku kirjoittikin etsivänsä ymmärrystä niihin. Ymmärtämisessä menee rajansa. Ihmisten pitää osata ottaa vastuu teoistaan eikä kaikesta voida syyttää järjestelmää tai sosiaalihuoltoa. Kaikilla tappajilla on omaisensa, he ovat sijaiskärsijöitä nämä lapset kärsivät eniten.

    Kuopiossa sosiaalihuolto on pyytänyt kaupungilta lisätukea jo kauan, siellä on 60 lasta yhdellä sossutätillä ja saisi olla vain max30 /hlö. Jokainen osaa matematiikkaa tuon verran. Varmaan koskaan ei ole tapaa millä estää nämä, ellei ole kristallipalloa, mutta ainakin se mitä me voimme tehdä on kuulostella lähipiirissämme jos joku tarvitsee apua, voimme äänestää ihmisiä jotka ajavat perheiden asiaa että saataisiin kuntoon kuntien sosiaalihuolto.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todella hyvä kommentti, kiitos siitä! Olen ihan samaa mieltä että sosiaalihuolto tulisi saada kuntoon vaikkei sitä näistä tapahtumista voi oiekastaan syyttäkkään. Tukea tulisi kuitenkin olla enemmän ja konkreettisemmin tarjolla ja toivottavasti joskus tulevaisuudessa tälläiset teot olisivat historiaa. Vaikka kuten sanoit, ilman kristallipalloa taitaa olla mahdottomuus.

      Poista

Kiitos kun kommentoit <3