Kaksplus.fi

MENU

keskiviikko 28. tammikuuta 2015

Kasvatuksen kivinen tie: Jäähy.

Nyt alkaa blogissa uusi postaussarja joka ilmestyy aina aika-ajoin. Toisin sanoen silloin kun minulla on aikaa keskittyä kirjoittamiseen ja omien kasvatusperiaatteideni pohtimiseen. Postaussarjan nimi on kasvatuksen kivinen tie ja se pitää sisällään mun ajatuksia erilaisista tilanteista ja toimintatavoista kasvattajana, isonä äänä, eli Äitinä.

Elvira on pikkuhiljaa tulossa siihen ikään että ensimmäiset haasteelliset ja palkitsevat kasvatushetket ovat käsillä. Tähän asti kasvatus on ollut jotakuinkin Ei sanan käyttöä ja vaipanvaihtoa mutta lapsen kasvaessa myös kasvattamisesta tulee isompi ja haasteellisempi asia. Mun mielestä omia kasvatusperiaatteitaan ja toimintatapojaan kannattaa pohtia ajoissa jotta H-hetken tullessa tietää miten toimii. Esimerkiksi Elviran viime viikkoiset kaupparaivarit tulivat aivan puun takaa ja yllättäen. Onneksi tiesin niitä odottaa ja olin ehtinyt miettiä omaa käytöstäni tälläisissä tilanteissa. Vaikka minäkin olen ehtinyt pohtia arvojani kasvattajana jo pari vuotta työni kautta, niin loppujen lopuksi äitinä olo on koko aikaista oppimista. Joskus opitaan kantapään kautta vasta muutaman yrityskerran jälkeen ja joskus löydetään heti se oikea ja toimiva tapa. Ja lopuksi vielä muistutan että kasvatustapoja on yhtä monta kuin kasvattajia ja nämä ovat vain mun mielipiteitä. Ja todella mieluusti kuulisin teidän tapoja ja ajatuksia kasvattamisesta ja tekstin aiheista!

Ensimmäisen tekstin aiheena on jäähy. Tuo mielipiteitä jakava kurinpitokeino. Eräät tutkimukset ovat sitä mieltä että jäähyn käyttäminen vahingoittaa lasta, tässä yksi artikkeli. Minä olen sitä mieltä että oikein käytettynä jäähy ei ole haitaksi lapsen kehitykselle. Meidän perheessä tullaan tarvittaessa käyttämään jäähypenkkiä enkä koe vahingoittavani Elviran kehitystä jäähyttämällä. Joskus on hyvä istua alas ja rauhoittua hetki. Niin aikuisen kuin lapsenkin. Minun ajatuksissa en käyttäisi jäähystä sanaa rangaistus, vaan hetki jolloin rauhoitutaan ja mietitään omaa käytöstä. Itse en myöskään ikinä käyttäisi jäähyä ensimmäisenä keinona, ensin kiellettään. Sitten kerrotaan että jos ei tottele, täytyy mennä hetkeksi jäähylle. Ja jos aamupuurot on edelleen korvissa, niin sitten jäähy.

Tärkeimpänä asiana jäähypenkin, nurkan tai mikä perheessä se onkaan pidän näköyhteyttä lapseen. Aikuisen tulee nähdä lapsi jäähyllä ja lapsen tulee nähdä aikuinen koko ajan. Pientä lasta ei tule sulkea omaan huoneeseen jäähylle oven taakse. Lapsi on tunteidensa vallassa ja tarvitsee aikuisen turvaa ja läsnäoloa ja suljettujen ovien takana voi tapahtua vaikka mitä suuressa tunne puuskaassa. Oven taakse sulkeminen saa pienelle ihmiselle aikaan turvattomuutta mutta on myös turvallisuusriski, noin niinkuin fyysisesti. Raivon vallassa voi tavarat lennellä. Aikuisen tulee siis valvoa lapsen jäähyllä oloa jotta molemmilla olisi turvallinen olo kaikesta kiukusta ja harmituksesta huolimatta.

Todella tärkeä asia jäähyttämisessä on aikuisen hermot ja pitkäjänteisyys. Jos lapsi karkaa jäähypenkiltä, on hänet vietävä sinne aina uudestaan ja uudestaan. Niin kauan että homma toimii. Aikaa voi lyhentää ja sanoa lapselle että äiti laskee kymmeneen ja sitten saat tulla, mutta lapsen on ymmärrettävä että kun jäähylle mennään niin sitten siellä ollaan. Jos lapsi tietää että jäähypenkille ei tarvitse jäädä hän ei sinne myöskään jää. Vanhempien on jaksettava hoitaa homma kunnolla alusta loppuun. Selkein ja varmoin ottein.

Kehuminen ja kannustaminen. Kun jäähy on ohi, aikuisen tulee kehua kuinka hienosti homma meni (vaikka ei aluksi niin menisikään) ja muuttaa negatiivinen sekä kurja ilmapiiri positiiviseksi. Lapsen on hyvä huomata että kurjista tunteista pääsee yli ja elämä jatkuu. Lasta ei myöskään missään kohtaa tule jäähyttää kiukusta tai tunteiden näyttämisestä vaan nimenomaan huonosta käytöksestä, kieltojen uhmaamisesta sekä toisten ihmisten tai tavaroiden satuttamisesta. Kyllä tunteita saa aina näyttää, ja kuuluukin. Kyllähän me aikuisetkin ollaan joskus vihaisia.

Sanoittaminen. Lapsen tulee tietää koko ajan miksi sinne jäähylle jouduttiin. Argumentti "koska äiti käskee" ei saa missään nimessä olla käytössä. Lapselle on kerrottava mitä teki väärin ja miksi jäähylle joutui.

Viimeisin muttei kuitenkaan vähäisin. Minun mielestäni tärkein kasvatuskeino kautta aikojen: syli. Jäähyn jälkeen on hyvä ottaa lapsi syliin turvaan ja kertoa miksi jäähylle joutui ja keskutella asia auki. Sylissä lapsi saa turvaa ja huomaa että kyllä se vanhempi edelleen rakastaa ja välittää vaikka hieman kurja hetki onkin takana. Jäähy on hyvä lopettaa niihin kolmeen sanaan: minä rakastan sinua.


12 kommenttia :

  1. Meillä on jäähy käytössä 2,5v kanssa ja on toiminut :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. olenkin ajatellut ettei ihan vielä, katsotaan joskus vuoden päästä! :)

      Poista
  2. Meilläkin on jäähy käytössä ja se kulkee nimellä harminpaikka. Minulla oli tästä aiheesta postaus luonnoksissa, mutta se jäi julkaisemmatta.
    A-muru joutuu harminpaikkaan jos ei varoituksista huolimatta tottele. Harminpaikka on keskeisellä paikalla, eli hän näkee koko ajan meidät eikä jää yksin. Ennen harminpaikkaan joutumista kerromme A-murulle miksi hän joutui harminpaikkaan ja sitten laitamme hänet sinne istumaan ja menemme hieman etäämmälle. Jos hän tulee harminpaikasta pois ennen aikojaan, niin silloin hänet kannetaan hiljaa sanaakaan sanomatta sinne takaisin ja jäähyily jatkuu. Kun aika on täysi( n ½minsaa), kerron A-murulle mitä hän teki väärin ja miksi hän joutui harminpaikkaan. Sitten A-muru pyytää anteeksi, antaa pusun ja halaamme ja asia on käsitelty. Toimii! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toi harminpaikkahan on paljon parempi nimi kuin jäähy, kiitos vinkistä! : )ja kuulostaa muutenkin tosi hyvälle teidän toimintamalli!

      Poista
  3. Kirjoititpa hyvin ja selkeästi tästä aiheesta! Minulla ei ole minkäänmoista kokemusta jäähyistä, saati että miten sen pitäisi mennä. Meitä kun on lapsena vain otettu tukasta tai korvasta ja viety huoneeseen.. Tässä tuleekin olemaan parin vuoden päästä opettelemista unohtaa oman lapsuuden rangaistukset ja harjoittaa jäähyä. Eniten pelottaa miten minä itse käyttäydyn, olen niin äkkipikainen ja kun menetä hermoni, kilahdan täysin. Taitaa mun oma henkinen kasvu olla haasteellisempaa kuin neidin tuleva uhma :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ! :) Tsemppiä henkiseen kasvuun ja tuo on jo hyvä alku että tiedostat itse ettet halua toimia samalla tavalla kuin sinut on kasvatettu! :) etköhän löydä sen oman juttusi ja tapasi toimia :)!

      Poista
  4. Itse käyttäisin nimitystä miettimistuoli tai harminpaikka, jäähy ei kuulosta kovin hyvältä. Nuo nimitykset eri töiden kautta hyväksi havaittuja, minulla ei ole lapsia. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. totta, ihan oikeassa olet! :) hyviä nimityksiä jäähyn tilalle!

      Poista
  5. Hih, hyvin oot Laura oppinut omista jäähykokemuksista, hyvä kirjoitus <3

    VastaaPoista
  6. http://m.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/ilmiot/suorat_sanat/suojele_lasta_sanoiltasi
    Tosssa mum mielestä aika hyvä artikkeli hieman aihetta sivuten. En oikein itse osaa sanoa mitä mieltä olen jäähypenkistä, vaikks ennen lasta päiväkodissa työskentelin... Itse en sitä käyttänyt. Jotenkin syliin rauhoittumaan ottaminen ainakin alle 3 v. lasten kanssa on mielestäni parempi ratkaisu. Mutta en kyllä tuomitse jäähyäkään juuri tuolla lempeällä tavalla, kun kuvailit. Katsotaan mitä kaikkea pikku myymme kanssa joudutaan rajaamaan vielä :D just nyt jäähypenkki ei kyllä kuulosta ratkaisulta...

    S&S

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos linkkivinkistä,näinkin tämän otsikon Elviran mummilassa mutten kerinnyt lukemaan lehteä :p meillä ei myöskään töissä käytetä jäähypenkkiä joten sitä kautta ei mullekaan ole kokemusta siitäå kertynyt. Tuo on totta että alle kolme vuotias rauhottuu luultavasti parhaiten syliin, toki hieman lapsesta riippuen :) ja kasvatusta kyllä ei kannata liikaa suunnitella vaikka vähän miettiikin etukäteen kun ei tosiaan tiedä miten lapsi käyttäytyy ja kasvaa :p

      Poista

Kiitos kun kommentoit <3