Kaksplus.fi

MENU

keskiviikko 8. huhtikuuta 2015

Mielummin itikanpistot kuin kunnon meijerit.

Kannut, lollot, daisarit, rynkyt, ryntäät, tisulit, boobsit. Rakkaalla lapsella on monta nimeä, you name it. Maisa Torppa on kuohuttanut internetin maailmaa kirjoituksellaan naisen tisseistä ja niiden koosta. Itse jälkijunassa luin tuo kirjoituksen vasta tänään ja kommentoin sitä tasan yhdellä lauseella: ei hyvää päivää. Monet bloggaajat lähtivät heti vastaiskuun ja kirjoittivat oman mielipiteensä asiasta. Mä en lähde puolustelemaan pieniä, isoja ja erikokoisia rintoja vaan kirjoitan aiheesta jota jaksan kerta toisensa jälkeen ihmetellä ja jonka tämä teksti palautti taas mieleeni: Miksi ihannoidaan ja halutaan isot tissit?

Itse omistan valitettavasti keskivertoa suuremman rintavarustuksen. Valitettavasti sanaa käytän siksi etten ole vielä tähän päivään mennessä huomannut yhtäkään asiaa jossa isotissinen pärjäisi paremmin kuin pienemmän versiom omistava. Edes niitä ylinopeussakkoja ei vältetä omalla kookkaalla airbagilla, tosin tästä ei mulla lainkuuliaisena kansalaisena ole henk. kohtasta kokemusta, heh. Kuitenkin, vuosien elämä näiden kahden maitotynnyrin kanssa on tuonut monta faktaa pöytään, miksi pienet tissit ovat paremmat ja niistä kannattaa olla tyytyväinen.

Isojen rintojen takia mulla on äärettömän huono ryhti. Johtuen ihan huonosta lihasmassasta, rintojen painosta mutta myös niiden koosta ja sen tuomasta henkisestä taakasta. Mä en ole koskaan osannut kantaa rintojani ylpeydellä, nuuten tissit on liian siinäjust kaikkien silmien edessä. Kun mun tissit alkoi kasvamaan teini iässä niin ryhti painui kumaraan. En ollut ensimmäisten tissikkäiden teinien joukossa, mutta keskivertoa suuremmiksi kasvettuaan nämä kaksi kaverusta leuan alla saivat oman osansa huomiosta. Joka ei todellakaan ollut mieluisaa, enemmänkin ahdistavaa. Ei siis tehnyt todellakaan mieli kävellä rinta rottingilla ja oikein varmistaa etteivät kaksoset vaan jäisi ilman huomiota.

Tästä päästäänkiin seuraavaan suureen miinukseen: kun sulla on isot tissit niin niistä tulee kaikkien tissit, ei vain sinun. Miehet, nuo kaksilahkeiset kanssa eläjämme (vaikka yleistän ja kirjoitan mukamas kaikista kaksilahkeisista niin puhun oikeasti niistä sioista helmien joukossa) luulevat että isotissisten naisten rintavarustusta voi tuosta vaan kommentoida. "Onpas sulla isot rynkyt" "kivat meijerit" "kivasti sun tissit pomppii kun kävelet". Kerran  jopa eräs järjen riemuvoitto tuli kysymään multa ihan suoraan: saanko puristaa sun tissejä. Hänen onnekseen en ole yhtään väkivaltaista tyyppiä koska muuten mun rystyset olisivat voineet puristaa herran nokkaa.. Tajusitte varmaan pointin tässä meijerimiinuksessa: mitä isompi kuppikoko niin sitä isompi sananvapaus. Pyhpah!

Sen lisäksi kaikki haluamani vaatteet eivät istu kauniisti päälleni. Takit eivät mene rintojen kohdalta kiinni.  Heiluu, löllyy ja painaa. Rintaliivittömyys muualla kuin kotona on vain haave. Ellet halua kompastua... Rintaliiviostoksista puhumattakaan: on täysi mahdottomuus löytää oikean kokoiset sekä kauniit liivit. Jotka olisivat sitten vielä sopivat kukkarollekkin. Eikä mun tissit ole edes sieltä isoimmasta päästä.

Ulkonäöllisten ja henkisten haittojen lisäksi on vielä se suurin ja samalla tärkein asia käymättä läpi: fyysiset vaivat. Hartiat jumissa, selkä särkee, niska särkee. Sen lisäksi mulla, reilu parikymppisellä naisella on muodostunut niskaan "keski-iänkyhmy" huonon ryhdin ja painavien rintojen vuoksi.

Kaikesta valituksesta huolimatta en voi sanoa ettenkö aina aika ajoin pitäisi mun isoista tisseistä. Kun löytyy jokin kiva vaate joka korostaa rintoja kauniisti muttei liian tyrkysti niin kyllähän ne ihan kivalta näyttää. Mutta saman asian ajaisi myös puolet pienemmätkin. Nämä rinnat luoja on kuitenkin mulle suonut ja niiden kanssa on elettävä. Mä olen ihan sinut kroppani kanssa mutta se nyt vaan on fakta että helpommalla pääsisin astetta pienemmän rintavarustuksen kera. Olenkin päättänyt että kun meidän lapsiluku on joskus hamassa tulevaisuudessa täynnä (ja pankkitili myös...) tämä äiti lähtee kirurgin veitsen alle. Vielä joku kaunis päivä mulla on pienet tissit ja saatan hengailla ilman liivejä ja pelkoa kompastumisesta. Vielä joskus mä voin pitää avonaista kaula-aukkoa ilman vihjailevia kommenteja tai tyrkky oloa. Vielä joskus. Tai sitten toivon että tämä kakkos raskausimetys kierros vie tissit mukanaan. Halvempi vaihtoehto kuin edellinen muttei ehkä kosmeettisesti niin hyvä.

Ja te isotissiset siellä ruudun toisella puolen, älkää vetäkö hernuja nokkaan. Teidän tissit on ihan yhtä hyvät mitä muidenkin, tämä nyt vaan on mun oma kokemus liian isoista meijereistä ja niiden haitoista.  Maisa Torppa väitti kirjoituksessaan isojen tissien olevan luojan keino suvun jatkumisen takaamiselle. Mun kohdalla isot tissit on lähinnä tissien maanantaiversio tai huonosti suunniteltu lisäosa.  Loppujen lopuksi tissien koolla ei ole väliä, tissit kuin tissit. Leikatut tai luomut. Kunhan kantaja on niihin tyytyväinen.

8 kommenttia :

  1. Hienosti kirjoitettu teksti ! Tämän jopa jaksoi lukea, toisin kun muita aiheeseen liittyviä juttuja :) Voin vain kuvitella tuntemuksesi, itselläni kun on sellaiset "normikokoiset" (jos siis mitään voi sanoa normaaleiksi, mutta jotain ison ja pienen väliltä) :D Kaikki tissit on jees, kunhan kantaja niin itse ajattelee :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos! :) <3 ja niinpä, kaikki on jees kunhan kantaja on itse tyytyväinen !:)

      Poista
  2. Tää oli ihan kuin itse olisin kirjoittanut! Itsellä on tosiaan siis aivan täysin samanlaiset fiilikset tästä asiasta, ja kokemuksen syvällä RINTAäänellä ymmärrän ihan täysin mitä tällä haet takaa. Lottovoittoa odotan että näistä eroon pääsisin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa (tai ei oikeataan koska ei tää oo kivaa:D) kohtalontoveri<3 ja repesin RINTAääntä xD :D

      Poista
  3. Itsellä ainakin on niin, että nuorempana sitä ajatteli, että isot tissit olisi paremmat ja toivoikin ehkä niitä. Pidin pieniä rintoja ehkä jopa rumana (itselläni sen sijaan on aika keskivertokokoa. Joku sanoo joskus jopa isoksi, mutta mielestäni aika välimaastoa). Nyt kun ikää on kertynyt, niin voi vain todeta, että kyllä pienemmät rinnat on omaan silmään kauniimmat kuin mielettömän kokoiset. Tietysti kaikki ovat tavallaan kauniita, mutta osaa myös arvostaa pienempiä versioita ja ymmärtää jokaisen koon kauneuden. Ehkäpa Maisa Torppa on jäänyt sinne johonkin teiniasteelle, eikä ole vielä oivaltanut tätä niin kuin minä. ;)

    Hyvä kirjoitus sinulta kuitenkin kaikin puolin. Asioilla kun on aina monta puolta! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä muistan myös nuoruudesta miten monet kaverit haaveilivat isoista tisseistä ja odottivat niiden kasvua, kovin tuntuu ajatusmaailma muuttuneen iän myötä :) itse myös pidän pienempiä rintoja kauniimpana! :) ainakan noin niinkuin yleisesti ottaen!

      ja kiitos <3

      Poista
  4. Itseasiassa juuri tänään rintaliivikaupoilla tuli tämä postaus mieleen. Kyllä mullekin kelpaisi vaikka ihan perinteiset D-kupit tai siitä pienemmät. Ois hirveen kiva käyttää kaikkia nättejä ja edullisia perusvaatekauppojen pitsiunelmia ja ihania olkaimettomia ja aivan utopistisen avaria ja seksikkään mallisia rintaliivejä. Sen sijaan joudun lampsimaan alan liikkeeseen ostamaan 100€ rintaliivit kokoa 75Ö, ja ne näyttävät täysin epäsopusuhtaisilta ja ovat usein mallia mummo, ainakin jos niiden haluaa yhtään tukevan ja tuntuvan mukavilta. En siis voi mitenkään käsittää, miten joku haluaa vapaaehtoisesti sellaiset hinkit, joiden kanssa on hemmetin epämukava, jotka hikoavat mitä ihmeellisemmistä paikoista (tissinalushiki) ja jotka vielä laiton jälkeen maksavat monta sataa euroa vuodessa tukivarustuksensa takia. UGH!

    VastaaPoista
  5. Ja vielä lisäisin, että ai luoja kun olisikin ihanaa joskus pitää "tytöt" vapaana vaatteiden alla muutenkin kuin yksin kotisohvalla maatessa. Mutta eihän se tule kysymykseensään, kun maan vetovoima, raskaus ja imetys ovat tehneet tehtävänsä näille jätti-ilmapalloille. Ei sillä, että isot ja terhakatkaan tissit olisi jollain tavalla sopivaa pitää rintaliivittömänä ilman vampiksi tai pornotähdeksi leimaamista.

    Minäkin nipsaisisin tisseistäni heti, jos se vaan olisi mahdollista. On taloudelliset esteet, mutta tiesitkö sen, että pienennysleikkauksia ei edes suoriteta, ellei niihin ole kunnollisia lääketieteellisiä perusteita? Leikkauksena se on kai jokseenkin haastava, johtunee siitä. Tai ainahan voi lähteä lautalla etelään.

    VastaaPoista

Kiitos kun kommentoit <3