Kaksplus.fi

MENU

keskiviikko 10. kesäkuuta 2015

Jumissa synnytyssalissa.



Kesäkuun 10. päivä. Laskettuun aikaan on tasan 11 päivää, melkein voi jo laskea 10 koska ollaan niin ehtoon puolella. Mun piti tulla tänne kertomaan vaikka mitä kuulumisia ja juttuja mutta olen jumissa, jumissa jossakin tuolla synnytyssalin puolella jo. 

Mun on kovin vaikea keskittyä tällä hetkellä yhtään mihinkään saatika tehdä yhtään mitään. Kaikki ajatukset sekä voimat pyörivät tulevan synnytyksen ympärillä. Oikeastaan ajatuksen olisipa tämä jo ohi- ympärillä. Mietin koska lähtö tulee ja millä tavalla: vesien menolla vai supistuksilla? Yöllä vai päivällä? Kahden tunnin päästä vai kahden viikon päästä? Vai joudunko piru vie jopa ihan käynnistykseen asti kärvistelemään!?




Jokainen jomotus, kolotus ja vihlaisu herättää pienen toivon kipinän ja joko jo- ajatuksen. Joka ilta menen nukkumaan ja mietin että kumpa heräisin siihen kun kastelen sänkyni ja luulen pissanneeni housuun. Joka aamu joudun toteamaan ei, ei taaskaan ollut mun vuoro. Kaksi päivää sitten päätin rentoutua ja lopettaa synnytyksen odottamisen. Samana yönä kärsin kolme tuntia aika säännöllisistä supistuksista jotka herättivät juuri haudatun kipinän ja nyt en enää saa sitä piiloon. 

Olen painellut akupunktio pisteitä, siivonnut ja kävellyt. Ei supistuksen supistusta. Tästä lähin luotan tasan kahteen ässään: suklaaseen ja sohvaan. Vauva tulee kun on valmis eikä kukaan mahaan vielä ole jäänyt, tiedetään. Vaan kun ei nuo sanonnat enää niin vakuuta. Tiedän myös sen että tämä loppuajan kyllästyminen ja epätoivo kuuluu asiaan. Niinhän se oli viime kerrallakin. Asiaa ei auta se että tuo meikäläisen parempi puolisko tuntuu olevan vielä malttamattomampi kuin minä! 


Tämän positiivisen ja ihanan postauksen kuvat ovat valittettavasti kännykän laatua. Kamerakin taitaa olla siellä synnytyssalissa jo kun ei ole käteen asti päässyt pitkään aikaan. Nyt mä palaan takaisin omiin oloihini ja uppoudun somen ja netin ihmeelliseen maailmaan jos vaikka saisin ajatukseni hetkeksi muualle. Tai parempi idis: pahennan malttamattomuutta ja luen muiden synnytystarinoita!


Tämä kuva sisäistää tämän koko postauksen fiiliksen ja siihen on hyvä lopettaa: joskus tekis mieli heittäytyä leviäksi tohon uhmaajan viereen ja hakata päätä lattiaan samalla tavalla... :D

6 kommenttia :

  1. Tsemppiä tulevaan. Minulla oli onneksi kaksi nopeaa synnytystä. Ajattelin menee miten menee. En viitti stressata turhaan taikka jännittää. Etenkään itse h-hetkellä jännitys hidastaa tuota hommaa kuulema näin oon kuullut. Mutta Tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tsempeistä! :) jotenkaan en osaa jännittää tuota itse synnytystä mutta synnytyksen alkaminen jänittää, lähinnä Elviran hoitopaikat ja niihin liittyvät asiat :D ei siinä h hetkellä oikein osaa edes jänittää, sattuu jo niin kamalasti :p :D

      Poista
  2. Tässä sulle positiivinen synntyskertomus

    http://aatunarkea.blogspot.fi/2014/10/synnytyskertomus-nro-2.html

    VastaaPoista
  3. Kaksi ässää, suklaa ja sohva! :D Mutta hei kovasti tsemppiä! Jännittelen täällä ruudun toisella puolella puolestasi ja pidän peukkuja että odotus palkitaan pian. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) toivotaan että kohta alkaisi tapahtua, suklaan ja sohvan ansiosta :p

      Poista

Kiitos kun kommentoit <3