Kaksplus.fi

MENU

perjantai 25. syyskuuta 2015

Siunattu, onnekas ja kiitollinen.


Tänään aamulla aamukahvia juodessani katsoin kahta lattialla makaavaa pientä ihmistä ja mietin miten onnekas olenkaan. Olen saanut synnyttää kaksi täysin tervettä lasta ja kokea kaksi täysiaikaista, täydellistä raskautta vailla sen suurempia huolia. Tammikuussa 2013 ja lokakuussa 2014 tikkuun ilmestyvät kaksi viivaa makaavat nyt tuossa lattialla vierekkäin ja katselevat toisiaan. Se kun ei ole itsestäänselvyys että se pieni punainen viiva näkee koskaan päivänvaloa.

Mä olen todella onnekas ihminen ja olen saanut kokea miten "helppoa" lastenteko on. Toinen plussa tuli yllättäen ja toinen vain neljän kuukauden odottamisen jälkeen. Odottavan aika on pitkä, mutta neljä kuukautta on hyvin lyhyt aika siihen nähden mitä jotkut ihmiset joutuvat odottamaan. Jos koskaan saavat odotustaan loppuun. Ja tähän on vielä pakko todeta että niitä lapsia ei todellakaan tehdä, niitä saadaan.

Mä olen myös onnekas etten henkilökohtaisesti tiedä miltä keskenmeno tuntuu. Olen saanut elämäni aikana kaksi plussaa raskaustestiin ja ne kaksi plussaa asustelevat nyt täällä meidän kotona. Jokainen pieni vihlaisu ja veriviiru sai raskausaikana sydämen pysähtymään mutta onneksi selvisin joka kerta vain säikähdyksellä. 

Välillä havahdun siihen miten helposti sitä tulee valitettua jokaikisestä huonosti nukutusta yöstä tai uhmaraivarista. Pitäisi aina muistaa iloita siitä mitä on annettu eikä valittaa turhasta. On paljon niitä ihmisiä jotka eivät koskaan saa kokea miltä vauvan vatsavaivojen takia valvotut yöt saavat olon tuntumaan tai miten raivostuttavan ihana tuo päätä lattiaan hakkaava uhmakuningatar on. Mä olen niin onnellinen, onnekas, siunattu sekä kiitollinen mun kahdesta täydellisestä tyttärestä vaikka välillä kahvia ja varahermoja kuluukin.


6 kommenttia :

  1. Oih.
    Pakko sanoa että toisilla tuntuu asiat menevän ja sujuvan helpommin kuin toisilla. Vaikkakin, olen minäkin onnellinen. Vaikka elämäni ei olekaan ollut kovinkaan helppoa ja asiat eivötboke menneet niinkuin olisi toivonut. Viimeisimpänä tämä vakava sairastuminen. En silti onneksi tunne että toisten onni on minulta pois. Näinkin voisi käydä. Osaan iloita siitä mitä minulla on, ja ennen kaikkea siitä että olen hengissä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo mainitsemasi katkeroituminen on kurjaa, varsinkin kun sitä tuntuu esiintyvän liian monella! :/ onneksi sulle ei ole käynyt niin<3 tsemppiä sulle todella paljon! <3

      Poista
  2. Niin totta <3 Monesti päivässä mietin että kuinka onnekas olen ja kuinka hyvin on asiat, vastoinkäymiset näyttävät joskus nurjan puolen mutta silläkin on hyvät puolensa, osaa arvostaa asioita eritavalla.

    Ja uskoisin että kaikella on aina joku tarkoitus.. Päädyin ainakin siihen ratkaisuun että elämä vie niinkun sen pitää. 5vuotta kolmannen lapsen yritystä oli erittäin turhauttavaa Mutta mitä siinä välissä tapahtui? Todella paljon, uskon käsi syrämmellä että näin se piti mennä vaikka siltä ei muutama vuosi tuntunutkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viisi vuotta, hui miten pitkä aika! Onneksi jaksoitte vaikkei varmasti helppoa ollut! <3 ja mä ajattelen ihan samalla tavalla, kaikella on tarkoituksensa. Jos teilläkin olisi ollut helpompi tie kolmanteetn lapseen niin hän ei olisikaan juuri hän!<3

      Poista

Kiitos kun kommentoit <3