Kaksplus.fi

MENU

maanantai 26. lokakuuta 2015

Edelleen raskaana?


Synnytyksestä on melkeinpä neljä kuukautta mutta mun mieleni sekä kroppani on aina välillä edelleen raskaana. Toisaalta ei kyllä mikään ihme, viimeisistä kolmesta vuodesta tiineenä 18 kuukautta. Aina välillä havahdun että hetkonen, eihän tässä raskaana enää ollakkaan ja naureskelen itselleni!

Yksi vahvin ja samalla pelottavin asia: haamupotkut! En tiedä onko se suolisto vai mikä siellä möyrii mutta välillä voin käsi sydämellä vannoa että tunnen potkuja. Yksi ilta sohvalla rötvätessäni olin ihan satavarma että koko mahani pompahti potkun voimasta! Onneksi viikkoja synnytyksestä oli tuolloin niin vähän ettei kuvitellun sikiön liikkeiden tunteminen olisi voinu olla millään mahdollista...Muuten olisin lähteny juoksujalkaa testi ostoksille, niin aidon tuntuinen se muljahdus oli! Näitä samoja potkuja mulla oli viime kerrallakin mutten muista kyllä yhtään koska ne loppuivat kokonaan.

Eräs aamu koomailin sohvalla ja mietin miten mun tekis mieli juoda enemmän kahvia mutta enhän mä voi juoda kun sen kolme kuppia päivässä. Eiku hetkonen, voinhan mä! Liika kahvi ei kai ole kellekkään terveellistä mutta ihanaa kun sillä saa pilata vaan oman vatsalaukkunsa!

Kesken leikkihetken lattialla mahallani maatessani havahduin että ei kamala, sehän litistyy! Niin mikä, kebab vai? On myös outoa kun voi antaa Elviran hyppiä vatsan päällä eikä tarvitse reuhoomisleikkien lomassa pelätä ja suojella kumpua.

Jos käymme jossain syömässä huomaan edelleen välillä miettiväni mitä saan syödä ja mitä en. Sitten itken melkein onnenkyyneleitä kun voinkin ilman murheita mätätä naamaani niin medium pihviä kuin graavilohtakin. Muutamasta siideristä tai yksistä pahanmakuisista sauhuista puhumattakaan. Pakko myöntää että pitkästä aikaa on kiva olla oman kroppani herra! 

Olen viime vuosien aikana ollut hyvin paljon siunatussa tilassa joten on oikeasti outoa kun ei tarvitse miettiä kasvavaa kumpua ja sen "pilaamista". Voin ihan huoletta myrkyttää itseni hermomyrkkyä sisältävän zeron kanssa tai syödä huoletta raakaa lihaa. On helpottavaa kun mun valinnoista ei enää kärsi kuin minä itse. Vaikka mulla on välillä ihan hirmunen ikävä raskautta ja sitä vauvamahaa niin nautin kyllä täysin rinnoin tästäkin tilanteesta! On hassua kun ei neuroottisesti pahoinvoinnin pelossa tarvitse tirkistellä kelloa ja muistaa syödä kolmen tunnin välein. Mun keho on mun temppeli. Ja vaan mun! Mutta tulihan tuota pötsiä taas ikävä näiden kuvien myötää...Huoh naiset ;)


16 kommenttia :

  1. Mun on pari kertaa täytynyt käydä testiostoksilla juurikin noiden haamupotkujen takia :D synnytyksestä aikaa kohta pari vuotta... Ne on kauheita kun itse toivoisi olevansa raskaana!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. toivotaan siis että kohta ei enää olekkaan pelkkiä haamuja <3

      Poista
  2. Mulla ei ole koskaan ollut haamupotkuja, mutta ei tämä ensimmäinen kerta ole, kun kuulen jollain näitä olleen. Jaan kuitenkin tuon henkisesti raskaana olemisen; mulla on aina mennyt jonkin aikaa, ennen kuin olen tajunnut voivani tehdä asioita, joita en raskaana ollessani voinut :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. henkisesti raskaus kyllä jatkuu vaikka kuinkakauan synnytyksen jälkeen! :D hassua!

      Poista
  3. Mulla oli kans esikoisen jälkeen haamupotkuja ja ne loppu ehkä siinä vaiheessa kun aloin tunte uuden vauvan potkut. :D esikoinen nyt siis 2-v ja vauva kohta 5kk, tällä kertaa haamupotkuja oli vaan ihan aluksi synnytyksen jälkeen mutta nyt en muista niitä olleen ihan hetkeen. Mutta ne on kyllä hämmentäviä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kieltämättä on kyllä hämentäviä, niin toden tuntuisia! :D

      Poista
  4. Mulla on kans noiden haamupotkujen tuntemisen jälkeen mielikuvitus laukannut. :D No onneks lääkäri laitto lähetteen labraan ennen kierukan laittoa jossa varmistui ettei raskaana olla. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. !!!! Mulla onneksi tuli kunnon haamut vasta kierukan laiton jälkeen... :D

      Poista
  5. Mullakin oli haamupotkuja vaikka kuinka pitkään! Nyt 2v synnytyksestä ovat alkaneet loppua. Varmasti ihana taas olla oman kroppansa hallitsija :)

    VastaaPoista
  6. Voi haamupotkut :) Meillä tyttö täyttää parin viikon päästä 3 vuotta ja vieläkin toisinaan tuntuu selkeitä potkaisuja mahassa :D Ja varsinkin noin vuos sitten, kun ystäväni ootti toista lastaan ja tällä alkoi sillon näkyä tuo raskaus, niin mulla oli myötätuntopotkuja ihan höpönä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. apua, noin kauan :D naisen mieli ja kroppa on kyllä ihmeellinen! Katsotaan miten käy kun tytöille on serkku syntynmässä keväällä, että alkaako mullakin kunnon myötätuntopotkut :p

      Poista
  7. Ihanaa, että nyt sain vihdoin tiedon mieltäni vaivanneeseen asiaan! En ole koskaan kuullut haamupotkuista ja olen pitänyt niitä jonakin psykosomaattisena oireiluna tai hormonijuttuna :D Minulla on potkuja silloin tällöin ja ne on todella erilaisia kuin suolistossa tapahtuvat muljahdukset. Voisin vaikka vannoa, että sisälläni potkii joku, mutta ei potki.

    Minulla oli huippuihana raskaus ja kaipaan raskaanaoloa, mutta se ei tarkoita, että haluaisin toisen lapsen. Raskaana oleminen oli vain niin mahtavaa ja erityistä. Tosin näytän siltä kuin olisin edelleen raskaana, olen samankokoinen kuin kuudennella kuulla ollessani. Mietinkin, että voikohan olla niin, että kun niin kovasti haikailen raskaanaolemista, niin mun kroppakin pitää siitä olotilasta kiinni? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. luulen että sun kroppa ja mieli pitää siitä kiinni! :) nää on kyllä niin jänniä juttuja, ihanaa kun en olekkaan ainut hullu ;) :D

      Poista
  8. Taas kerran kun mun näppikseltä :D Mulla vaan lisäksi juilii alavatsa ja -selkä, jalkapohjat kipeytyy kun kävelee paljon ja pissalla joutui ravaamaan kokoajan! Raskaana en voi olla. Pitänee tuo pissajuttu selvittää... synnytyksestä kans 4kk :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ollaan ihan samanlaisia <3 :) :p nää on niin hulluja juttuja!!! :D

      Poista

Kiitos kun kommentoit <3