Kaksplus.fi

MENU

sunnuntai 6. maaliskuuta 2016

Sanojen syönnin maailmanmestari.


Täällä vaan taas istuskelen ruudun toisella puolella näpyttelemässä vaikka sometonsunnuntai olisi päällänsä. Ei ollut näköjään meikäläisestä pitämään uudenvuoden lupaustaan kun pari kuukautta. Tosin niidenkin aikana se tuli rikottua ihan jo huonon muistin takia. Toisaalta, nyt vasta tämän päivän ensimmäinen kosketus sosiaaliseen mediaan että ehkä tämä tästä lähin on vähemmän somellinen sunnuntai täysin somettoman sijaan. No mutta, itse asiaan.

Yksi asia jonka lasten myötä olen oppinut niin sen, että olen aika maailmanmestari sanojen syömisessä. Tiedättekö, ennen äitiyttä tiesin tasan tarkkaan miten toimisin tai en toimisi tietyissä tilanteissa jotka lapsiin liittyvät. No mutta, kun se ensimmäienn kolmen ja puolen kilon kuolaava pakkaus syntyi, kaikki tarkat sunnitelmat ja lausahdukset valahtivat alas ruokatorvesta. Turhaan sunnitella kun se suunnitelma pissii kuitenkin. Kaikki mitä raskausaikana suunnittelit tulevaisuutta varten voi viskata ulos ikkunasta jo heti matkalla synnäriltä kotiin. Tai jo sinne mentäessä, koska edes itse synnytys ei ole sellainen miksi sen suunnittelit ja ajattelit.



No mutta, sanojen syöminen äitinä on hyvin valaiseva ja kasvattava kokemus. Äitiyden myötä olen oppinut hyvinkin paljon olemaan tuomitsematta toisia ja se oma pää löytää kerta kerralta helpommin ulos sieltä omasta takapuolesta. Oikeasti vasta äitidyen myötä olen ymmärtänyt ettei ne pikku piltit kasva kaikki samoilla keinoilla tai kirjaviisaudella. Jokainen on oman onnensa sekä pilttinsä seppä ja tämän faktan tajuaa ihan oikeasti vasta äitiyden myötä. Näin uskallan väittää. 

Olen niin paljon syönyt sanojani tässä kahden ja puolen vuoden äitiaikana että saankin olla koko loppuelämäni aakkoslaihiksella. Tästä olen kyllä kiitollinen, olen kasvanut huiman määrän sekä ihmisenä että ammattikasvattajana. Sanotaan että jokainen lapsi kasvattaa vanhempaansa ja tämän voin allekirjoittaa kyllä aivan täysin. Ensimmäinen lapsi opetti minut syömään sanani ja toinen opetti ettei se todellakaan ole maailmanloppu vaan hyvä asia. Ensimmäinen opetti äitiyden, toinen rentouden. 

Jos sanani syön niin mörökölli minut vieköön opetetaan lapsille. Onkohän tämä se syy miksi me äidit ollaan välillä niin räjähtäneitä...?


8 kommenttia :

  1. Hyvä teksti jälleen kerran! :) Ja noita sun kuvia katsellessa huomasin, että olet hoikistunut todella paljon! Olet niin kaunis ja oikein hehkut ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maailman suurin kiitos aivan ihanasta kommentista <3 ihanaa että mun hyvä olo näkyy koska fiilis on oikeesti aika mahtava!

      Poista
  2. Oot kyllä hoikistunut paljon ja näytät tosi hyvältä! Hyvä kirjoitus:)

    VastaaPoista
  3. Täälläkin yksi sanojen syöjä ;)

    Ja vauade nainen näytät upealta! :)

    VastaaPoista

Kiitos kun kommentoit <3