Kaksplus.fi

MENU

sunnuntai 1. toukokuuta 2016

Joskus äitiydestä voi vähän oikaista.

Joskus voi ostaa ruoaksi valmista äitien tekemää makaronilaatikkoa.

Joskus voi antaa syödä pelkät lihapullat ja jättää perunat.

Joskus voi nyppiä ne parsakaalit pois taaperon ruoasta jo etukäteen ettei tule tappelua.

Joskus voi katsoa tyttöjen kinaamista läpi sormien jottei omaa takapuolta tarvitse nostaa sohvalta.

Joskus voi kerätä itse lelut laatikkoon jotta ei tarvitse vääntää puolta tuntia.

Joskus voi tiskiallas pursuta vaikka hellalle saakka.

Joskus voi laittaa Seikkailija Doran pyörimään jotta saa rauhassa selata somepäivitykset.

Joskus saa toivoa että lapset eivät herää päikkäreiltä vielä pitkään aikaan jotta saat olla rauhassa.

Joskus saa vastata toistuviin mitämiksikukamiten kyselyihin lyhyesti ja ytimekkäästi siksi.

Joskus taapero saa itse päättää vaatteensa ja lähteä kaupoille prinsessamekko päällä.

Joskus voi vähän oikaista äitiydessä. Me äidit tunnetusti ollaan liian ankaria itseämme ja kasvatustamme kohtaan. Ihmisiähän me kaikki täällä vain olemme. Ihmisiä, joilla on myös omat halut ja joskus hippasen lyhyet hermot. Ihmisiä, jotka oikeasti joskus kaipaavat sitä omaa rauhaa. 

Terveisin äiti joka lauloi unilaulun pikakelauksella, lähes suomiräppinä jotta pääsisin rauhassa sohvalle ja dataamaan.

9 kommenttia :

  1. Voi, niin totta! Puit tässä hyvin sanoiksi viime päivien mietteitäni! :)

    VastaaPoista
  2. Hahah kyllä osu just kohdalleen!

    T.äiti, joka jätti unilaulusta viimesen säkeistön laulamatta, että pääsis nopeemmin sohvalle syömään suklaata puhelin kädessä

    VastaaPoista
  3. Totta. Meillä on olemassa kirja jossa on lyhyempiä unisatuja juuri siitä syystä että aina ei jaksa lukea pitkään. Varsinkaan päivinä jolloin on kaikessa menty pitkän kaavan mukaan kiukuttelun säestämänä.

    VastaaPoista
  4. Tähän liittyen on pakko kysyä ammatillista ja äidillistä mielipidettäsi: saako päiväkodintyöntekijä koskaan oikaista? Kysyn ihan mielenkiinnosta sillä itse lastentarhanopettajana tekisi todellakin mieli välillä oikaista, mutta ammattiylpeys ei aina anna periksi... tai jos antaisi, niin lapset käyttäisivät tätä empimättä hyväkseen ja muistaisivat aina, että ”silloin kerran sai, miksei nyt?”... tiedät varmaan mitä tarkoitan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla vähän sama homma, ei vaan anna ammattiminä periksi vaikka mieli tekisi :p kotona se on paljon helpompaa... :D ehkä helpompaa pitää päänsä (ja suuremmat paineet ;) ) kun tietää että siellä on muita auttamassa ja tukemassa! Ja toi on kyllä niin totta että jos kerran antaa periksi niin pitäisi toistekkin...! Mutta mutta, ollaanhan mekin ihan ihmisiä että ei kai se maailmaa kaada jos joskus oikaisee. tosin tässä pätee hyvin sanonta: minkä taaksen jättää sen edestä löytää eli seuraavalla kerralla saa tehdä enemmän duunia jos joskus oikasee :D

      Poista

Kiitos kun kommentoit <3