Kaksplus.fi

MENU

tiistai 10. toukokuuta 2016

Minun syntini äitinä.



Molempien tyttöjen kohdalla imetys jäi vähäiseksi joten korvikemutsi olen.

Molemmat tytöt ovat saaneet kiinteitä jo ennen neuvolan suositusikää. Toinen kasvoi lähestulkoon pelkällä purkkisapuskalla ensimmäisen vuotensa.

Elviran ensikengät olivat prisman hyllystä napatut tennarit. Matildan ensikengät olivat Elviran vanhat.

Matildan toinen turvaistuin ostettiin käytettynä. Molemmat tytöt matkustavat myös nenä menosuuntaan tällä hetkellä.

En välitä jos lapseni paidalle tulee päivän aikana tahra. Kunhan on kuivaa ja ehjää päällä.

Lapseni saavat katsoa joskus ruokapöydässä piirrettyjä kun haluan päästä helpolla.

Meillä ei nukuta perhepedissä tai edes samassa huoneessa.

Laitan alle vuoden ikäiselle lapselleni aurinkorasvaa. Mielummin kemikaaleja kuin palamista.

En ole koskaan keittänyt Matildan tuttipulloja. Tutit kerran mikrottanut ennen käyttöönottoa mutta vesipesulla mennään.

Vauvani on maistanut lähestulkoon kaikkea joka vähänkin suuhun sopii. Hiekasta puuklapeihin. Myös pullaa ja pannukakkua. 

Tänään samainen kaveri läträsi ja onki wc pyntystä paperia. Mun suusta kuulee usein "vastustuskyky siinä vaan kasvaa" lauseen. Siis todella usein, milloin koiran suukosta taikka lapion maistamisesta.

Meillä ei käytetä kotona rasvattomia tuotteita ollenkaan. Maito juodaan kevyenä, viili punaisena. Muut miten sattuu mutta rasvattomalle jyrkkä ei.

MITÄHÄN VIELÄ? Minun syntini äitinä. Minun tapani toimia asioissa jotka aiheuttavat satavarmasti kränää ja tappelua kiihkeiden tiikeriäitien keskuudessa. Ei väliä mitä teet ja miten, joku on aina sitä vastaan. Niin, minun tapani eikä syntini. Eihän yksikään näistä asioista ole väärin. Ehkä eri tavalla miten sinä tai suositukset toimivat mutta se ei tee siitä syntiä. Oikeasti ainut syntini oli olla se tuomitseva tiikeriäiti. Olin ennen hyvin herkkis tuomitsemaan muita ja uskomaan että oma tapani on ainut oikea. Mutta olen oppinut. Opetellut ja opettelen edelleen. Hyväksymään kaikki juuri sellaisena kuin he ovat. Kaikilla on oma tapa kasvattaa lapsensa ja upeinta mitä sinä sekä minä voimme toiselle äidille tehdä on hyväksyä tämä asia. Ja vaikka olisit aivan erimieltä, kaikkea ei sina tarvitsen sanoa ääneen. Tai ainakin on hyvä miettiä hyvin tarkasti miten ja missä tilanteessa tuo mielipiteensä esille.

Asioista voi ja pitää keskustella. Asioita pitää kyseenalaistaa. Nimenomaan asioita. Ei toista ihmistä. Lynkkaaminen, tuomitseminen ja huono äiti kortilla pommittaminen ovat surullisen yleisiä asioita meidän äitien maailmassa. Me ja lapsemme olemme kaikki erilaisia. Me kaikki toimimme, kasvamme ja ajattelemme eritavalla. Sanomattakin selvää että jokainen suositus tai tapa ei toimi kaikilla. Miksi asiasta pitää edes tapella? Jos haluat toimia suositusten mukaan, tee niin. Jos haluat toimia omalla vaistolla, tee niin. Jos haluat tehdä aivan jotain muuta tai näiden väliltä, tee niin. Muista ettei toisen onni eikä tapa ole sinulta pois. Minä ainakin muistan. Tai ainakin yritän muistaa, edelleen joskus löydän itseni pyörittelemästä silmämuniani toisen tavoille mutta hei, minä opettelen. Ja eihän kyllä kaikkea tarvitse hyväksyä. Mutta kaikkea ei tarvitse sanoa ääneen, saatika haukkua toista huonoksi äidiksi.

Rauhallisen ja rakkaudentäyteisen äitimaailman puolesta, eikö niin?


20 kommenttia :

  1. Täällä toinen ilmottautuu. Niin oli samantapaisia asioita niinku oisin itse kirjoittanut. Voi ku kaikki hoksaisivat sen että kaikkien ei tarvitse mahtua samaan muottiin mut eivät kuitenkaan ole sen huonompia kuin muutkaan.

    VastaaPoista
  2. Tää teksti sai mun olon helpottumaan, tunnen monesta asiasta syyllisyyttä mitä 1,5v äitinä olon aikana ole tehnyt toisin kuin suositellaan, mm. imetyksen epäonnistuminen, raskauden aikainen- ja jälkeinen masennus, tupakanpolton aloittaminen(tämä siksi että se vie aikaa mun ja lapsen ajasta, hän ei joudu passiiviseksi), lapseni omistaa paljon käytettyä myös patjan sängyssään, hän on syönyt myös kaikkea mahdollista ym.. Jotenkin tää teksti sai vähän avattuu silmii, että ei ole yhtä ainutta oikeaa tapaa, ja mun pitäs olla itselle armollisempi..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ole itsellesi armollisempi <3 ihanaa jos olosi helpotti ja älä on itsellesi liian ankara, ihmisiä me kaikki vaan ollaan <3

      Poista
  3. Olipa hyvä postaus ja toi itellekin "synninpäästön" :D

    VastaaPoista
  4. Onneksi on monta oikeaa tapaa toimia lasten kanssa. :D Tärkeintä on varmaan löytää itselle, lapselle ja omalle perheelle sopivin ja toimivin tapa olla ja elää. :)

    Täällä myös eräänlainen syntilista, käy kurkkaamassa:

    http://lempipaivanitanaan.blogspot.fi/2016/05/tarpeeks-taydellinen-aiti_10.html

    Mukavaa kesää teidän perheelle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitos vinkistä, käyn lukemassa! Ja kiitos sitä samaa teille <3

      Poista
  5. Totta turiset. Itse saatan joillekin toisten ratkaisulle pyöritellä silmiäni ihan vain itsekseni, en avaa suutani ja arvostele toisten tapaa toimia. Kunhan lapsi on tyytyväinen ja homma pelittää niin mikäs siinä vaikka söisikin pelkkää Pilttiä ja käyttäisi kertisvaippoja. Niin mäkin luulen että tämän pikkukakkosen kohdalla luistan vielä monesta asiasta herkemmin kuin tein esikoisen kohdalla :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. mä olen kyllä niin paljon luistanut enemmän matildan kanssa mitä elviran :D ehkä toisella kertaa osaa olla vähän armollisempi itselleen :P

      Poista
  6. Heh, osittain tutulta kuulostaa tuo syntilista. :) ja samoin mä huomaan olleeni aikaisemmin tuomitsevampi muita tapoja kohtaan, mutta nyt suhtautuminen on rennompaa. Komppaan ehdottomasti myös tuota, että annetaan muiden olla omalla tavalla äitejä eikä heti syyllistetä. Kirjoittelinkin aiheesta just blogiin ja tuntuu, ettei tuota asiaa vaan voi rummuttaa liikaa! Vitsit miten paljon helpompaa äitiys varmaan olisi, jos ei niin herkästi vedettäisi herneitä nenään eikä tuomittaisi muita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. mä olen myös ihan samaa mieltä ettei tästä asiasta voi puhua liikaa!! :) ja nimenomaan, tämä homma olisi niin paljon helpompaa jos vaan tämä tuomitseminen loppuisi!

      Poista
  7. Ihanaa rehellisyyttä, arvostan! :)

    VastaaPoista
  8. Huh! Kahdeksan ensimmäistä voisi olla aivan suoraan mun suusta. Ysiä en pysty allekirjoittamaan täysin, koska olen uutena ostetut pullot keittänyt ennen käyttöönottoa, mutta en kertaakaan sen jälkeen. Ja aikoinaan tutit meni pienen pyyhkäisyn jälkeen kyllä maasta takaisin suuhun :D

    10, 11, 12 allekirjoitan!

    VastaaPoista
  9. Ihana Laura<3 kukin tekee parhaat ratkaisut mitkä omalle perheelle parhaiten toimii :)

    VastaaPoista
  10. Hyvä lista! Haastapa muita äitejä mukaan, olisi kiva lukea muidenkin listoja. :)

    VastaaPoista

Kiitos kun kommentoit <3