Kaksplus.fi

MENU

keskiviikko 25. toukokuuta 2016

Rakastatko sinä työtäsi? Minä rakastan.




Olen saanut vanhemmiltani esimerkin oman työn rakastamisesta. Minulle on aina opetettu että tee työtä josta pidät, palkalla ei niin väliä. Tämä ajatus on iskostunut päähäni niin syvälle, että olen jopa kokenut paineita löytää työtä, jota oikeasti tahdon tehdä. En ole koskaan omistanut "tämä minusta tulee isona" ammattia ellei ala-asteen ystäväni kirjoja lasketa. Sielläkin ammatti taisi vaihdella joka kerta. En tiedä mikä sai minut hakemaan lähihoitaja kouluun peruskoulun jälkeen. En tiedä oikein mistä sain päähäni että haluan päiväkotiin töihin, en ole koskaan ollut mitenkään erityisen lapsirakas. Nykyiseen työpaikkaani ajauduin vähän "vahingossa" kun elämäni ensimmäinen työhaastattelu tuottikin tulosta. Ennen olin myös aivan varma etten ole oikealla alalla töissä ja lasten kasvaessa vaihdan jonnekkin muualle. Mutta kappas kappas, niin sitä vaan ihminen muuttuu. Taidan vihdoin voida sanoa että olen kotona. Minä rakastan työtäni!



Äitiys muuttaa ihmistä ihan pohjasta asti ja myös työni sekä suhteeni siihen on muuttunut kovasti omien lapsien myötä. Myös ehkä uusi talo ja uudet työkaverit tekevät tehtävänsä mutta uskon, että suurin muutos on oman arvomaailmani, maailmankatsomukseni ja kantapään kautta oppimiseni ansiota. En oikein osaa edes kertoa mikä se juttu on joka on muuttunut, mutta äitiys sen aivan varmasti teki. Äitiys opetti minut nauttimaan muiden lasten kasvattamisesta. Äitiys opetti minut tykkämään lapsista ja rakastamaan työskentelyä heidän kanssaan. Äitiys teki minusta paremman tarhatädin. Todellakin teki. Mutta tämä kattaa niin paljon, että taidan pyhittää sille kokonaan oman postauksen.




Minä saan työskennellä firmassa jonka arvomaailma on hyvin pitkälti yksi yhteen omani kanssa. Lapsilähtöisuus, perhelähtöisyys, pienryhmätoiminta. Ja vaikka mitä vielä. Olen päivä päivältä varvempi siitä, että lapseni tulevat "meille" päiväkotiin. Vaikkakin eri taloon kuin minä. Elokuussa aukeaakin uusi talo kokonaan ja meinasin olla ihan ajoissa liikkeellä hakemusten kanssa jotta sieltä meille varmasti paikat suodaan. Tietenkin minun täytyy vielä keskustella asioista paremman puoliskoni kanssa mutta luulen, ettei "ympäripuhminen" ole kovinkaan haastavaa. Kukapa ei lapsilleen parasta tahtoisi? Ainut joka tässä yhtälössä saattaa mennä pieleen, on koukut ja pidennykset työmatkoillamme...Katsotaan miten käy mutta näin minä ainakin tällä hetkellä toivon!

Minä rakastan minun työtäni monikulttuurisessa päiväkodissa. Rakastatko sinä työtäsi?

Kuvat ovat meidän tämänpäiväisestä kevätjuhlasta johon meidän tytöt olivat myös tervetulleita. Juhlat pidettiin metsässä; ohjelmassa oli käpyeläinten tekoa, tikkupullaa, kuvasuunnistusta sekä seikkailuratoja. Kyllä oli kivat ja rennot pirskeet! Nyt tukka haisee savulle ja neulaset pistelevät housuissa joten taidan painua suihkun kautta sänkyyn. 
Hyvää yötä!



4 kommenttia :

  1. Ihan mahtava teksti, siis voi vitsi! Mä tykkään ja rakastan olla lasten kanssa, mä olin ylä-asteella jokaisen työharjottelun eri päiväkodeissa, olin työkkärin kautta harjottelussa raskaana ollessani, mutta jäin sairaslomalle siellä, mikä harmittaa. :( Mullakun ei oo koulutusta lastenpariin, niin en voi työskennellä heidän kanssa kunnolla. Ja ei, mua ei kouluun enään saa! :) Siihen on ne omat syynsä...
    Ja nyt tällä hetkellä oon kuntouttavassa työtoiminnassa, ja kyllä... Mä rakastan mun työpaikkaa, työkavereita, työilmapiiriä, yhteistyötä... Kaikkea mitä siihen liittyy. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitos! :) ja ihanaa että viihdyt työpaikassasi, se on kuitenkin niin tosi iso osa elämää! :) oletko koskaan miettinyt oppisopimusta jos koulun penkillä istuminen ei nappaa ? :)

      Poista
  2. Mäkin rakastan mun työtä päikyssä! Tai ainakin rakastin ennen äippälomalle jäämistä. Nyt vähän jännittää palata elokuussa töihin, mutta toivottavasti mulle käy samallalailla ja äitiys tekee musta myös paremman päikkytädin.
    Mua vaan mietityttää, että oon koko päivän kiinni lapsissa, ensin töissä ja sit kotona omassani, jos tajuat mitä ajan takaa? Toki oon töissä ihan eri-ikäisten kanssa kun meen eskariryhmään, mutta onko sitä liian väsynyt ollakseen hyvä päikkytäti? No sen näkee ja uskon ainakin, että suhtautuminen perheisiin on ihan erilainen jatkossa.

    T.Kiira

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. uskon että äitiys vaikuttaa aina positiivisesti tässä työssä! :) mulla ainakin on aina sellanen fiilis että jaksan molempia paljon paremmin nyt! Se on niin eri kun on kotona omien lasten kanssa ja töissä sitten muiden lasten kanssa! :) ja perheisiin suhtautuminen on täällä kyllä muuttuntu varmaan eniten, olen niin paljon empaattisempi ja ymmärtäväisempi kun tiedät totuuden sen ruusuisen perhe idyllin takana :D

      Poista

Kiitos kun kommentoit <3