Kaksplus.fi

MENU

maanantai 27. kesäkuuta 2016

Hyvästi vauvavuosi, en tule sinua kaipaamaan! Ehkä..



Viimeistä viedään, huomenna kello 22:33 meidän kuopuksemme täyttää tasan vuoden. Kulunut vuosi on ollut täynnä iloa, naurua sekä kyyneleitä. Kulunut vuosi on tuntunut kuukaudelta, korkeintaan kahdelta. Vaikka tunnen suurta helpotusta tämän vuoden päättymisestä, samalla fiilikset on hieman haikeat. Eikö oikeasti enää koskaan? Oikeastaan en tiedä olenko enemmän helpottunut vai kauhuissani siitä ettei meidän taloon vauvaa mukamas enää koskaan tulisi. Tuntuu niin loppulliselta ajatella että minä, Laura 23 vee olen nyt lapseni tehnyt. Etten enää ikinä kokisi sitä uuden raskauden, synnyttyksen ja ensinäkemisen iloa. Toisaalta taas voisin hyppi ilosta samaan aikaan: ei enää ikinä pelkoa kohtukuolemasta, ultratuloksista, koliikista tai kätkytkuolemasta. Niin, eihän minun mitään nyt tarvitse lopullisesti päättää. Tai meidän, enhän minä yksin näitä lapsia ole tehnyt tai tule ikinä tekemäänkään.



Olen monesti sanonut miten vauvavuosi ei kuulu kärkikastiin ajanjaksojen paremmuusjärjestyksessä. Vaikka kuinka yritin, en nyt toisellakaan kerralla oppinut sitä rakastamaan. Toisaalta eihän se ollut tavoitteenikaan, lupasin nauttia siitä ja niin olen tehnytkin. Ainakin aina välillä. Vaikka babyblues varjosti jälleen kerran vauvavuotta, sitä muistellessa suurimmaksi osaksi kaikki muistot ovat jollain tapaa positiviisia. Näin jälkikäteen edes ne valvotut yöt eivät tuntuneet niin pahalta. Aika kultaa kyllä tehokkaasti nämä muistot, täytyy myöntää. Valvottuja öitä tosin taitaa "onneksi" olla vielä edessä jottei ne yöt ihan unholaan jää ja vauvakuume pääse iskemään. Kaikkein eniten tai itseasiassa ehkä ainut asia jota ihan todella tulen koko vuodessa jota kaipaamaan on imetys. Ehkä siksi että se on niin ainutlaatuista vauvan kanssa eikä sitä ikinä ole enää mahdollista kokea saman lapsen kanssa kun se kerran on jo ohitettu. Mitään muuta en oikeasti taida osata kaivata tässä vauvavuodessa. 



Ehkä vielä jonain päivänä kaipaan, sitten kun oikeasti se biologinen kelloni alkaa tikittämään. Koska ennen näitä lapsia en voi koskaan sanoa kokeneeni vauvakuumetta tai edes perhehaaveita. En kerennyt ennenkuin kaiken jo sain. Ehkä siis vielä jonain päivänä kaipaan sitä pientä tuhisevaa ja avutonta nyyttiä joka huutaa yöt läpeensä. Ehkä vielä jonain päivänä kaipaan oikeasti tätä vauvavuotta. Vielä en siihen taida pystyä, ehkä en vielä pitkään aikaan. Ehkä en jopa koskaan osaa tätä vuotta kaivata ja se on ihan okei. Voin rehellisesti sanoa olevani enemmän lasten äiti kuin vauvojen äiti. 



Vauvavuosi, olit hyvin täynnä rakkautta ja lämpöä. Mutta myös niin rankka ja kiireinen etten tule sinua kyllä kovin helposti kaipaamaan. Siitä pyydän sinulta anteeksi, koska olinhan minä niin helvetin onnellinen koko vuoden että meinasin ihan haljeta. Anteeksi etten osannut sinusta täysin rinnoin nauttia. Taaskaan. Toisaalta, se on ihan okei. Sinulla kyllä riittä faneja vaikka kuinka paljon vaikken minä niihin lukeudukkaan.

Tervetuloa taaperovuodet, teitä on odotettu!


12 kommenttia :

  1. Samoja ajatuksia täällä <3 imetys on ainut asia mitä jälkeenpäin oon ikävöinyt vauvavuodessa...

    VastaaPoista
  2. Tuttuja mietteitä täälläkin! Vauva vuodessa oli paljon ihanaakin mutta niin raskasta myös..Yövalvomiset, rytmittömyys, jatkuvassa valmiudessa oleminen. Meillä nuorimmainen pian 2v ja uhmasta huolimatta ihana touhuta taaperon kanssa yhdessä. Päivissä ja elämässä on tuttu rytmi. Tuntuu, että olen taas enemmän oma itseni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuttuja fiiliksiä! Minä myös aina olen sanonut että vaikka tuo uhma välillä niin hermoja raastaakin niin mielummin se kuin vauvavuosi :p

      Poista
  3. Täällä kans otettiin taaperovuodet onnellisena vastaan! Meillä oli tosi rankka vauvavuosi, joten ei itselläkään tule sitä ikävä! Muistan, kun kaikki käski nauttimaan tästä ajasta, mutta se oli ehkä vähän vaikeaa refluksi/koliikkivauvan kanssa. Odotti vain, että olispa tämä vaiva äkkiä selätetty. Kyllä tästä nykyisestä ajasta tykkään huomattavasti enemmän. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa kyllä että teillä on ollut ihan superrankkaa! :/ :)

      Poista
  4. Jep, vauvavuosi ei ollut ihan ruusuisinta aikaa. Meidän koliikkihuutajasta tulee päivä päivältä iloisempi tyyppi. ❤️ Vauvavuodessa oli puolensa, mutta kyllä taapero on helpompi. 😄

    VastaaPoista
  5. Tuttuja ajatuksia :) Täällä vauva kohta tulee 8kk

    VastaaPoista
  6. Juu, sama juttu itsellä! Esikoisen vauvavuosi koliikin ja refluksin säestämänä oli yhtä helvettiä. Kuopuksen kanssa oli rauhallisempaa, mutta siltikään en kokenut, että vauvat on "mun juttu". Mitään vauvakuumetta en koskaan ole potenut, lapsia kyllä halunnut. Kyllä nää taaperot ja leikki-ikäiset on mun mieleen enemmän! Jaksan touhuta lasten kanssa ja aidosti innostua niiden leikeistä ja aivoituksista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuttuja ajatuksia! :) elviran vauvavuosi oli helpompi kuin tämä toinen mutta en siltikään siitäkään nauttinut!

      Poista

Kiitos kun kommentoit <3