Kaksplus.fi

MENU

maanantai 4. heinäkuuta 2016

Tarvitseeko lapsi hienot ja juhlavat synttärit?










Upeita käsin väsättyjä kutsukortteja, paperipillejä, match & match tarjottavat sekä koristelut. Upea teema ja jälkiruokabuffetin kaltainen kahvipöytä. Niistä oli meidän Matildan synttärit tehty. 

No ei kyllä todellakaan ollut näin. Ehkä jopa päinvastoin. Törmäsin nimittäin nimeltä mainitsemattomassa lehdessä (oikeasti en muista mikä lehti oli kyseessä ja tämä kuulosti paljon salaperäisemmältä) artikkeliin jossa puhuttiin lastenkutsujen fiiniydestä nykypäivänä ja miten ne tulisi saada takaisin 80-luvulle. Jolloin riitti yksi täytekakku ja vettä kengässä. Tämän artikkelin jälkeen tein päätöksen etten tällä kertaa stressaisi Matildan lähestyvistä juhlista. Tällä kertaa annoin itselleni luvan ottaa todella iisisti: kutsut lähetettiin tekstarilla, tarjottavat olivat yksinkertaisia ja helposti valmistettavia. Myöskään presidentin kyläilyn kaltaista siivousta kotona ei tehty, ihan normaali viikkosiivous ja lelujen saaminen lelukoriin sekunniksi sai riittää. Vieraille sanoin että saa tulla miten tykkää jos kutsuttu aika ei sopinutkaan, ei niin kovin tarkkaa. Mitään kovin juhlavaa ja virallista en luvannut. 

Suunnitelma onnistui melkein, vaikka kieltämättä jonkun verran kiirettä viimepäivät ovat pitäneet. Ehkä siis hivenen stressasin, lupauksistani huolimatta. Vieraat viihtyivät, me viihdyimme ja lapset nauttivat. Matilda sai maistaa herkkuja (tosin neidille ei oma synttärikakku kelvannyt ja lopulta hän natusteli vain voileipäkeksejä..) ja esitteli ylpeänä uusinta taitoaan, kävelyä. Synttäreiden jälkeen mietin miksi ihmiset, myös minä, jaksavat aina kantaa stressiä ja paineita lasten synttäreistä? Miksi niitä suunnitellaan teeman mukaan, jo kuukausia tai viikkoja ennen h hetkeä? Tarvitseeko lapsi fiinit ja upeat juhlat? Miettiikö Matilda joskus miten tylsät synttärit hänelle on järjestetty? Tuskinpa, mutta silti ajatus mielessäni kävi.

Itse en ole kovinkaan taitava saatika jaksava juhlaorganisoija ja useimmiten menen sieltä mistä aita on matalin, jos vaikka synttäreistä puhutaan. En siis voi sanoa ihan täysin ymmärtäväni sen kaiken vaivannäön ja rahan kulutusta pienen ihmisen kemuja kohtaan. Onhan upeita kuvia kiva katsella vaikka näin netin välityksellä mutta kun..Ei se lapsi  niitä tarvitse. Tärkeämpää pienelle lapselle on se syli, lämpo ja läheisyys jota jokainen voi antaa rahatilanteesta taikka serveteistä huolimatta. Minun mielestäni juhlissa tärkein on saada kaikki läheiset koolle, jakamaan hellyydenosoituksia sekä huomiota pienelle sankarille. Pienelle sankarille on ihan sama, onko pöydässä Pirkan leipovat korvapuustit taikka hikeä ja verta vaatinut täydellinen täytekakku. En sano etteikö hienoissa juhlissa hellyyttä saisi mutta laiskana ihmisenä kysyn; Miksi se kaikki vaivannäkö? Vaikka kyllä tiedän ihmisiä jotka rakastavat juhlien järjestämistä! Saa tulla meille lokakuussa kun Elvira täyttää kolme!

Pelolla odotan millaisia syntymäpäiviä yleensä vietetään sitten kun tyttöni ovat siinä murkkuiän kynnyksellä. Kenties kaikki on jotain MTV:n my super sweet sixteen luokkaa? Silloin joutuvat nimittäin minun kupeeni hedelmät hyvin karvaasti pettymään. Meillä tuskin koskaan tullaan kovinkaan viimeisen päälle suunniteltuja kaffepöytiä näkemään. Toisaalta taas odotan että muutaman vuoden päästä pääsen vetämään Elviralle ensimmäiset ihan oikeat lastenkutsut. Sitten päästä ntarhatätini irti ja teemme kaikki mahtavat leikit ja ohjelmat yhdessä. Silloinkin päänumerossa ovat leikit eikä suinkaan huikeat tarjoilut. Ehkä jäätelöä ja karkkia, mahtaakohan se vain riittää enää silloin? Jokainenhan meistä kuitenkin tahtoo tarjota lapselleen parasta. Toisaalta voin vahvasti kyseenalaistaa sen, että se paras olisi hienoin täytekakku tai sävysävy kertikset.

14 kommenttia :

  1. Meillä aiotaan vetää parin viikon päästä synttärit samalla asenteella! Ei aina tarvitse mätsätä!

    VastaaPoista
  2. No ei lapsi tarvitse monta muutakaan asiaa mitä silti ostetaan ja koetaan, mutta tarvitseeko sitä tarvita? Mä ymmärrän ja mulle on ok jos menee mistä on aita matalin, mutta mä en ymmärrä ainaista päivittelyä jos joku tykkää _ihan vaikka omaksi ilokseen_ järkätä kaikki mätsäämään. Ei se tarkoita että se poissulkisi sen yhdessäolon, lämmön ja hauskanpidon

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri näin. Ja ainakin meidän perheessä lapset on myös innoissaan kun koristeet valtaavat kämpän, tulee siitäkin juhlafiilis. Rennot juhlat ilman kummempia koristeluja ja stressejä on myös hauskoja. Jos jotkut tykkäävät panostaa juhliin, ei se tarkoita, että samalle tasolle täytyisi muidenkin pyrkiä.
      (PS. Hyvin olit lukenut minun kirjoittamani blogikirjoituksen juhlakoristeluista :D )

      Poista
    2. Mun mielestä se on hienoa että joku tykkää järjestää juhlia. Tälläisiä asioita minulle vain asiasta heräsi koska itse en todellakaan ole innokas juhlien järkkääjä. Ja hei, kuten kirjoitinkin niin ei siellä fiineistä juhlista varmasti tuo lämpö ja läheisyys puutu! :) mutta itse koen sen olevan se tärkein joren laiskana ihmisenä loput tulee vähän niin ja näin, kunhan saadaan ne läheiset yhteen.

      Ja ida-lotta, varmasti lapset tykkäävät upeista koristeluista! :)sitä en yhtään epäile. Ja jos tuo p.s kommentti oli minulle eikä sallalle tarkoitettu niin ei, en kyllä ole lukenut kirjoitustasi! :)hävettävän huonosti ehdin lukemaan muiden blogeja vaikka mieli tekisi. Täytyy käydä lukemassa sitten kun sopiva väli löytyy! Niin, ja onhan tuo tottamettei muiden tarvitse samalle tasolle pyrkiä mutta kieltämättä upeita juhlakuvia katsellessa tulee fiilis että ei hitto onko meikäläisen juhlat ihan lame ;)

      Poista
    3. No siis uskon että se on tärkein asia myös niille filmeissä juhlien järjestäjillekin:)

      Poista
    4. Ite tykkään kans juhlien järkkäilystä ja koristelusta. Ja voi kuinka upeita juhlia jotku järkkääkään! Tänä vuonna en kuitenkaa ota mitään stressiä. Ja uskon, että Lauraki puhu lähinnä omasta näkökulmastaan, että hän ei halua stressata turhaan vaan keskittyä siihen olennaiseen eli juhlimiseen. En ainakaa nähny hänen väittävän etteikö "fiinienki" juhlien järjestäjä vois keskittyä, HÄN vaan ei välttämättä pysty siihen... ja se on mullakin syynä miksi en oo niin pilkuntarkka koristeluiden ja muiden suhteen, koska musta tulee sit nipo muutenki. :D

      Poista
  3. Totta joka sana! Itse ekan lapsen kohdalla kieltämättä vähän innostuin ensimmäisinä synttäreinä, mutta tuskin joka synttäreille jaksaa niin paljon panostaa. Sukulaisten kesken kuitenkin ollaan ja tärkeintä pitäisi olla se sankarin juhliminen ja hän arvostaa varmasti enemmän kiireetöntä yhdessäoloa, mitä juhlien kanssa stressaavaa ja kiireistä äitiä. :D Ihana, suloinen sankari siellä! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 joo kieltämätyä itsekkin ehkä enemmän panostin elviran ensimmäisiin partyihin enemmän mitä matildan :D

      Poista
  4. Mä tykkään koristeluista ja juhlien järjestämisestä. On ihanaa suunnitella ja mätsätä värejä, oikeen viilata pilkkua. Ruokien suhteen menen sitten aikalailla sieltä mistä aita on matalin. Pakastepullaa ym helppoa. Ei varmastikaan Leo kaipaa ympärilleen koristeita, mutta mulle juhlat tarkoittavat kaunista kotia. Vaikka koti on värilleen laitettu ei meidänkään juhlista lämpöä ja leikkiä puutu. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kun joku jaksaa ja viitsii! :) ja niinkuin kirjoitinkin, tuskinpa niistä hienoistakaan juhlista sitä läheisyyttää puuttuu! :)

      Poista
  5. Ihanaa lukea tällainenkin postaus aiheesta synttärijuhlat lapselle! Meillä on vajaan parin viikon päässä pojan yksivuotiskemut, ja olen kovastikin pohtinut aihetta "olenko huono äiti, jos en osaa/jaksa/koe tärkeäksi järkätä mitään hienoja teemabileitä?". Kun minä en ole yhtään sellainen hyvä kutsujen järjestäjä, enkä sellaisesta näperryksestä nauti. Että riittääkö se, kun kutsuu läheiset ja tutut, tarjoaa kahvia ja jotain herkkuja (ehkä jopa ihan valmiina ostettuja) ja vain nauttii yhdssäolosta ja Pojan touhuilusta läheisten ihmisten kanssa?
    Sitten kun tulee niiden kaverisynttärien aika (apua!), joskus parin vuoden päästä (?), niin pitänee hiukan enemmän panostaa :) ..ettei tarvii tarhassa hävetä.. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis tämä sun kommentti tiivisti kaiken mistä tämä teksti sai alkunsa ja mitä sillä hain!!! Kuin mun suusta!! :D

      Poista
  6. Meilläkään ei pojan yksvuotisilla mitään yyberhienoa ollut,vaikka tottakai (esikoinen kun on) hieman meinasi homma lähteä lapasesta. Synttäreitä edeltävänä iltana/yönä rupesin leipomaan (kyllä, kaiken vaan PITI olla itsetehtyä...) ja synttäriaamuna hääsin isän pojan kanssa pois kotoa, jotta sain siivottua ja tehtyä koristelut loppuun.. kiirehän siinä tuli ja vähempikin varmasti olisi riittänyt. Kortitkin näpertelin itse, vaikken mikään taitava askartelija ole :D

    Ei lapsi niitä koristeita tai leipomuksia osaa pienenä arvostaa, seon vain aikuisia varten. Kaippa 2v synttärit vedetään vähän löysemmin, ellen innostu taas. Mutta meillä synttäreiden päätähti silti sai kaiken huomion, vaikka jonkinverta kuitenkin panostinkin juhliin.

    Ainoa, minkä koin oikeasti näissä juhlissa tärkeäksi lasta ajatellen:läheisyys ja vieraskirja. Sitä pidän jatkossa joka synttäreillä ja vieraat saavat rustata sinne mitä haluavat. Sitten isompana lapsi saa kirjan itselleen muistoksi. :)

    VastaaPoista

Kiitos kun kommentoit <3