keskiviikko 7. elokuuta 2019

Suurin osa elämästi on arkea, tee siitä ihanaa



Otsikko on mustavalkoisena tulostettu mietelause työpaikkani vessassa. Ja se on niin totta. Tätä mietelausetta minä välillä mietin ja koitan tavoitella arkista onnellisuutta.

Täyttelin edellisiltana kauhealla kiireellä - koska olin tietenkin unohtanut, ja aika olisi heti aamusta - keskimmäisen ja nuorimmaisen lapsemme neuvolalappuja. Yhdessä kohdassa kysyttiin millainen mielestäni meidän parisuhde on. Kirjoitin tasapainoinen ja hyvä. Meinasin kirjoittaa arkinen, mutta sitten pysähdyin miettimään.

Arkinen koetaan sanana joskus vähän tylsässä merkityksessä. Se on vähän pliisu, se on vähän harmaa. Arkinen. Tarkoittaisiko arkinen parisuhde sitä, että me murahdellaan toisillemme ja konemaisesti tiedämme toistemme jokaisen liikkeen. Koska eihän me sellaisia olla. Minulle arkinen parisuhde tarkoittaa tasapainoa, tavallisuutta hyvällä tavalla ja turvallisuutta. Tässä ollaan juuri nyt, onnellisina juuri näin.

Minulle, kun arki, arkinen ja arkisuus on just sitä elämän parasta aikaa. Sana arki on sitä ihan tavallista, onnellista ja ihanaa aikaa. Oli kyse sitten parisuhteesta, lapsista tai päivistä. 

Suurin osa meidän elämästä on arkea ja siitä kannattaa opetella nauttimaan. Arki tarvitsee joskus boostikseen vähän glitteriä ja juhlaa, mutta minulle nekin hetket ovat aina sitä varten, että jaksan arkea paremmin ja arki maistuu taas paremmalta.

Meidän arki on ollut kaksi vuotta aikataulutonta. Puistotreffejä, pyykkikasoja ja kotoilua. Ihan pian meidän arki muuttuu. Työtä, aikatauluja, nuhaneniä ja kiirettä. Mutta myös lasten onnea uusien kavereiden muodossa, hienoja päiväkoti askarteluita, rauhallisia aamukahveja työmatkalla, työkavereita, omaa elämää ja suurempaa tilipussia.

Minä olen aina ollut arjesta nautiskelija, varsinkin nyt perheellisenä. Ja se on taito josta olen onnellinen. Koska totuus on se, että sitä arkea on viisi päivää viikossa. 

Parasta ehkä meidän uudessa arjessa on kuitenkin se, että sitten viikonloppukin tuntuu oikeasti viikonlopulta. Joululoma ja kesäloma lomalta. 

Vaikka uusi arki jännittää, niin se tuntuu hyvältä. Jo riitti tämä kotiäidin arki, johan se kaksi vuotta kestikin taas. Nyt alkaa se työssä käyvän vanhemman arki. Ruuhkavuosiksikin kai kutsutaan. Mutta eiköhän me aikataulujen ja ruutinien kanssa löydetä se onnellinen ja kiireinen, mutta ihana balanssi.



4 kommenttia

  1. Ihana tuo lopetuskuva!

    VastaaPoista
  2. Hei, et ilmeisesti itse ole töissä samassa päiväkodissa jossa lapsesi on hoidossa? Onko se edes mahdollista? 😄 Kiinnostaisi kuulla työsi hyvät ja huonot puolet koska itselläni mahdollisesti alan aihto edessä (päiväkodissa työskentely voisi olla yksi vaihtoehto). Tällä hetkellä olen sairaanhoitaja (hoitovapaalla kolmatta kertaa) mutta ajatuskin töihin palaamisesta hirvittää, ei tunnu ollenkaan omalta alalta 😔 Ehkä osaston vaihto tai sairaalan vaihto voisi myös olla oikea ratkaisu. Oletko itse koskaan miettinyt vaihtaa alaa? ☺️ Itselleni iskee aina kriisi äitiyslomalla 🤣

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidän firmassa ei ole mahdollista, onneksi :Dmeillä tuskin ainakaan toimeksi taaperon kanssa, on sen verran mustis :D

      Tuttu kriisi joka äitiyslomalta ja aina vaan palannut päiväkotiin.. :D tykkään kyllä työstäni vaikka välillä vähän samaa kuin kotona... Onneksi olen monikulttuurisessa päivökodissa, jolloin arki siellä eroaa aika paljon kotioloistamme ja nöin ollen vaihtelua on. Ehdottomasti suurimmat edut on työajat, illat, viikonloput ja heinäkuu aina vapaa :D sanotaanko kuitenkin näin, että alanvaihto on välillä kyllä käynyt mielessä, kun mieti jaksanko aina satalasissa antaa töihin ja kotiin, kun kotonakin on pienet lapset...edellee kuitenkin päivökotiin palaan, siinä loppupeleissä on sitö jotain mistä niin pidän etten lähde :D

      Poista

Kiitos kun kommentoit <3

© Tehtävänimikkeenä Laura. Made with love by The Dutch Lady Designs.