Äitiyden huippuhetki vol miljoona: Kun puhuimme kuolemasta.

Todella moni siellä ruudun toisella puolen on varmasti nähnyt elokuvan Frozen. Tämä allekirjoittanut ehkä noin 50 kertaa puolella silmällä ja korvalla (meillä kun lasten tv hetki tarkoittaa usein kuumaa ja rauhallista kahvikuppia tai ruoanlaittoa meille vanhemmille). Olit nähnyt tai et, aika elokuvan alussa Elsan ja Annan vanhemmat kuolevat ja elokuvassa vilahtaa pieni kohtaus hautajaisista. Ennen lauantaita Elvira ei ollut kiinnittänyt tähän mitään huomiota.

E: Äiti, mitä nuo tekee? Mitä nuo kivet on?

Ä: He ovat hautajaisissa ja ne ovat hautakiviä. Hautajaiset ovat juhlat jotka järjestetään kun joku kuolee. Ja hautakivi pystytetään sen henkilön muistoksi kun hän on taivaassa enkelinä eikä häntä voi enää nähdä.

E: Miksi Annan ja Elsan vanhemmat lähtivät taivaaseen?

Ä: Joskus ihmiset kuolevat, muuttuvat enkeleiksi ja lähtevät taivaaseen. Äitikin muuten lähtee ihan kohta kun isi tulee kotiin.

E:n silmät pullistuivat päästä ennenkuin tajusin etten ehkä voi puhua kuolemasta ja omasta viihteelle lähdöstäni samassa lauseessa ja samaan hengenvetoon..

Ä: Siis äiti lähtee juhlimaan! Juhlimaan mamman ja Marian kansaa. Ei taivaaseen. Vain syömään ja kuuntelemaan Anttia. Äiti tulee yöllä heti kotiin!!

E näytti hyväksyvän selityksen ja uskovan että kyllä se äiti vielä palaa takaisin... Huppista. Joskus täytyy miettiä mitä päästää ulos suustaan ja missä tilanteessa...Ennen juhlimaan lähtöä kerroin Tinolle tilanteesta ja että sieltä saattaa tulla outoja kysymyksiä illalla kun en ole kotona. Vaan oli lapsi ymmärtänyt yskän ja iloisesti unohtanut koko episodin...Luojan kiitos. Seuraava äitiyden huippuhetkeä odotellen, viimeksi kävi näin ja sitä edellisellä näin..