Voihan sitä juhlia ilman alkoholia, eihän tavallaan absolutistiraskaus sulje pois festarikesää ja Turun jokilaivoilla istuskelua yömyöhään. Mutta muut raskausoireet, ne kyllä sulkevat.
Ei saisi valittaa, mutta tämä jo melkein helle ja kuumuus vie voimani näin raskausaikana. Nesteet valahtaa nilkkoihin ja kuumuus saa olon todella vetämättömäksi. Festareille teki silti mieli, mutta siellä ihmismassojen keskellä olisin arka liikkumaan masuni kanssa iskuja ja töytäisyjä peläten. Ja toisaalta, onko järkeä lähteä festareille kun silmät menevät kiinni jo tunteja ennen puoltayötä? Vaikka miten olisin nukkunut päiväunet.
Sataisipa huomenna kaatamalla vettä. Anteeksi että toivon tätä, ihan oikeasti turkulaiset olen pahoillani. Mutta viileän ilman tuoma helpotus tähän oloon on sen arvoista. Ja mikä tärkeintä, enpä olisi kateudesta vihreänä niille ruissrokkaajille jos saisivat seistä kaatosateessa koko päivän.
Ensi kesänä sitten...Nyt kerään kokoon kasan herkkuja ja uppoudun jonkun hyvän leffan pariin. Kuuntelen vähän sydänääniä dopplerilla ja syön karkkia, jotta saan pileet vatsassa pystyyn. Katson ihania, nukkuvia ja rauhallisia lapsiani ja ihan varmasti muistan miksi tässä tilassa taas ollaan. Koska onhan se sen arvoista, todellakin. Joskus on vaan pakko vähän märehtiä ja marmattaa harmitustaan ulos. Raskaus ja äitiys on suuri osa elämää, ei koko elämäni. Ja se ei raskaana oleva äiti-Laura haluaisi nyt lasin punkkua, parit sauhut sekä festarit.
I feel you! Täällä hämeenlinnassa eilen wanajafestejä sivusta seuratessa tuli samat fiilikset. Sen verran pääsin festareille, että veneestä käsin katselin ja kuuntelin pari esiintyjää holiton siideri kädessä. Vielä on kesää jäljellä... Terkuin: 16+6 ?
VastaaPoistaYmmärrän mistä puhut?totta
VastaaPoistaNauti ? Jotku ei pääse kokemaan raskautta koskaan. Sulla on tulevia festareita ja vuosia edessä vielä monta. Raskaus vie vain osan vuodesta. ?
VastaaPoistaMulla oli sama juttu viime vuona.. mutta olin jo 8kuulla joten olo oli järkyttävä! Toivoin vain syksyä ?
VastaaPoistaJaksamista!
Viime kesänä fiilis oli sama, mutta nyt nautin täysin rinnoin ihanasta tuhisijasta. Välillä täytyy saada marmattaa ? Kirjoituksiasi on mukava lukea!
VastaaPoistaAh tulipa elävästi mieleen oma loppuraskaus kesällä 2014. Iskias, helle, raskauskiloja, turvotus ja ketutus! :D
VastaaPoistaMun piti siis tsempata. Oon näköjään siinä vuosi vuodelta huonompi! :D
VastaaPoistaSamaa mietin minä. Siellä jokilaivoilla ja Ruisrockissa on monia, jotka antais ja tekis mitä vain, että pääsisi vaihtamaan osia kanssasi, mutta joilla ei tuu koskaan olemaan mahdollisuuksia kokea samaa. Vaikka tiedänhän minä, ettei se varmaankaan lopulta auta omassa tilanteessa, jos on lapset saanut helposti.
VastaaPoistaItse kärsin massiivisesti selkävaivoista. Ei siis mitään pikku kolotuksia, vaan sellaista "ihan oikeaa" tuskaa, joka pakottaa maailma näiden neljän seinän sisälle. Viikosta ja kuukaudesta toiseen tuntuu, että vain odotan.
VastaaPoistaOdotan, että elämä taas alkaa.
Tai että tapahtuisi niinku edes jotain.
Mulle on ihan turha tulla sanomaan, kuinka tulee vielä monta kesää.
Sillä mä nimittäin odotin koko talven juuri tätä kyseistä, nyt meneillään olevaa kesää.
Ja tuolla se vilistää ohi mun ulottumattomissa, jossain tuolla ulkona.
Ymmärrän ahdistustasi.
Edes pientä palaa siitä <3
Omastani voisin kirjoittaa vaikka loputtomiin.
Terkkuja Ruissista ???
VastaaPoistaItsellä oli heinäkuun helteillä viimeiset viikot. Turvotuksineen. En kaivannut punkkua saati sauhuja tai en ainakaan festareita. Viilennystä vaan.
VastaaPoista<3 tsempit sinne myös! ja onnea odotukseen! :)
VastaaPoista!!<3
VastaaPoistanäinhän se on, mutta silti nämä faktat eivät poista tätä mielipahaa joka nyt on :) eikä pidäkkään, oli raskaus kuinka "helposti" tai vaikeasti alulle saatu, kaikki tunteet pitäisi olla sallittuja! :)
VastaaPoistamuistan ton tunteetn Elviran odotusajalta.. :D kiitos! <3
VastaaPoistakiitos <3 sitä tuhisijaa miettien minäkin tässä koitan tsempata itseäi! <3 voih, olisipa hän jo täällä!
VastaaPoistano mutta hei, vertaistukea parempaa tsemppiä ei olekkaan! <3 ;)
VastaaPoistatotta, ja samalla mitä hullumpi ajatustapa. Tottakai niitä ihmisiä on, mutta toisen onni ( ja samalla ne marmatukset) ei pitäisi olla keneltäkään muulta pois, oli takana sitten minkänlainen tarina tahana. On loukkaavaa kyseenalaistaa lasten saamisen "helppous" missään tilanteessa ja se, ettei sen takia ymmärtäisi jotain asioita. Negatiivisetkin tunteet ja niistä puhuminen pitäisi olla sallittua, oli tarina niiden takana mikä tahansa :) tiedän että tälläisiä ihmisiä on paljon, mutta se ei poistata minun fiiliksiäni. on myös lapsensa menettäneitä, ja se ei saa estää minua purnaamasta lasteni uhmasta ja kiukuttelusta. Ymmärätkö mitä tarkoitan? :) Kyllä minä olen kiitollinen, onnellinen ja yleensä raskaudesta nauttiva nainen vaikka lapseni olenkin naurettavan helpotsti saanut. Taino, riippuu kai mihin vertaa.
VastaaPoistatsemppiä sinne <3 minä kärsin selkävaivoista esikoisen odotusaikana, juuri sellaisista ettei mitään voinut tehdä ja missään asennossa. olla. kuuden tyynyn avulla nukuin sen pminkä pystyin. sairaslomalle rv 27, kyllä oli pitkäveteistä aikaa vain olla ja odotella! Kaikki kivut kaikkosivat heti synnytyssalissa, toivotaan sinulle samaa <3 koita jaksaa<3
VastaaPoistakiitos äiti, ensi vuonna sitten mennään ydhessä!! :D:D:D
VastaaPoistafeel you, matilda syntyi helteisellä kesäkuun vikalla viikolla ja olin kävelevä nestepallo!
VastaaPoistaTäällä kans samat fiilikset, kiukuttanu vähä koko viikonlopun ku ei pysty ite lähteen. Tuntuu ettei sitä sais ees sanoa ääneen että tällä hetkellä maistuis niin kylmä siideri (useampiki ?) fiilistellen jotaki hyvää bändiä tai muuten vaan kesäiltaa jollaki kivalla porukalla. Joo ilman alkoaki voi olla kivaa, mut lähinnä se on tämä loppuraskauden valasolo, väsymys ja turvotukset jotka sen fiiliksen pilaa ? Onneks on ens kesä! Ja lopulta tää kaikki on sen arvosta vaikka esikoista ootanki vasta ? miehet vaa pääsee vähä helpommalla täsä(kin) vaiheesa ?
VastaaPoistaOih voih, mitä vastauksia! Aina nyt on olemassa ihmisiä, joilla asiat on jollain mittarilla huonommin. Ei kai se nyt silti tarkoita, että kaikki omat tunteet pitäis nielaista, ja olla vaan sataprosenttia ajasta kiitollinen. Eihän se negatiivisten tunteiden kokeminen tarkoita, etteikö olisi kiitollinen ja onnellinen asiasta <3
VastaaPoistaTsemppiä! :)