
Raskausviikko: 21+1
Vauva: Painaa n 400 grammaa. Aistit kehittyvät kovaa vauhtia. Laiha ja hento vaikkakin jo aika pitkä; n. 26 cm. Liikkuu masussa tällä hetkellä todella aktiivisesti, erityisesti iltaisin ja öisin.
Oireet: Selkä ja oikea lonkka sattuvat päivittäin. Kuuma! Palelevana ihmisenä tämä kyllä on aika kiva oire.
Mielihalut: Vihreät kurkkupastillit, ne joissa on se musta risti. Tuttu myös viime raskaudesta...
Päälimmäiset ajatukset raskaudesta: Ultran jälkeen iski jotenkin se todellisuus, että jouluun asti nyt sitten pyöritellään vaan peukaloita ja odotetaan. Tähän asti on ollut erilaisia juttuja joita odottaa; varhaisultra, turvalliset viikot, niskaturvotusultra sekä rakenneultra. Nyt on vain neuvoloita...Tylsää ja samalla helpottavaa, vihdoin rakenneultran jälkeen tuntuu että osaan rentoutua. Ensimmäinen vauvahankintakin tuli tehtyä, mutta esittelen niitä sitten myöhemmin projektissani oma äitiyspakkaus. Parin viikon päästä onkin taas neuvola! Selkä tosiaan vihoittelee enemmissä määriin ja pelkään todella mitä tuleman pitää...
+ Tarkemmat kuulumiset rakenneultrasta: Vauva vastasi tarkalleen viikkoja. Rakenneultrassa viikkoja oli 20+5 ja jokainen mitta oli joko tasan tuo, tai sitten yhden päivän pienempi. Elvira oli ru:ssa aikoinaan 1-2 viikkoa sirompi, Matilda taas päivän suurempi. Jos näitä voi verrata, odotettavissa on siis taas reilu neljän kilon mötikkä joka perii meikäkäisen geenit. En tiedä voiko syntymäkokoa vielä ennustaa, ei kai? Vauva pyöri ja hyöri koko ultran kuin väkkyrä ja kaikkia mittoja oli vaikea heti saada. Sukupuoleksi tosiaan veikattiin tyttöä, mutta vauhdin ja venkslaamisen takia se todellakin taitaa olla epävarma veikkaus. Ei siellä kyllä mitään "ylimäärästä" vilkkunut, ihan omin silminkin näin. Ultrasta saimme huonot kuvat vauhdin takia, mutta se nyt on aivan sivuseikka kun kaikki oli hyvin. Nyt minä lupaan stressaamisen sijaan nauttia ja innostua vauvahankinnoista!
Geenejä enemmän vauvan kokoa vatsan sisäpuolella ohjaa kuulemma enemmän käytettävissä oleva tila. Siksi käy usein niin, että esikoinen on sarjan pienin, kerran venytetyssä kohdussa ja lantiokehdossa kasvetaan vähän isommaksi. Eli niin suureksi kasvetaan kuin mahduttaa ja ehditään, kunhan ravintoa on riittävästi.
VastaaPoistaToisaalta vauvan kokokaan ei aina oikein kerro mitään. Omista kolmesta synnytyksestä helpoin on ollut se reilusti yli nelikiloinen vauva, vaikein taas kolmas ja kooltaan pienin.
Ihana seurata raskauttasi viikko viikolta ja onnittelut (epävarmasta) tyttölupauksesta! Olisi kiva saada raskausmasujen vertailupostaus :-)
VastaaPoistaOih.. mulla meni tuosta enää pari viikkoa kun kuopus syntyi, hän syntyi rv 24, esikoinen syntyi rv 42.
VastaaPoistaMielenkiintoista, en ookkaan ennen kuullut tällästä selitystä! :) joo kyllä täälläkin reilu 4 kiloa tuli helpommin ja vähemmön repien kuin tuo 3,5 kiloa :p
VastaaPoistaKiitos!<3 ihanaa että jaksat seurata! Ja kiitos ideasta, täytyykin tehdä! :)
VastaaPoistaVoi hän on syntynyt aikaisin<3
VastaaPoista