Minua odottaa sähköpostissa viime neuvolakäynnillä saamani tunnukset ipana esitietolomakkeen täyttämistä varten. Lomakkeen tarkoitus on henkilötietojen lisäksi kartoittaa odottajan toiveet ja suunnitelmat synnytystä varten. Kaksi täysin erilaista synnytystä kokeneena täytyy todeta, ettei synnytyksiä kannata sen enempää suunnitella. Suunnitelmat pissii kuitenkin...Siitäkin huolimatta pari toivetta minullakin on sinne lomakkeeseen kirjata.
Ensimmäinen toive tietenkin on että synnytys sujuu hyvin enkä repeä kainaloihin saakka. Tämä asia kuitenkin taitaa olla enemmän kohtalon ja tuurin, kuin tyksin henkilökunnan käsissä joten jätetään se ehkä kirjaamatta.
Haluan epiduraalin jos vain ehditään, muita on turha edes tarjota. Spinaalia voin suostua kokeilemaan jos synnytys etenee vauhdilla, mutta viime kerralla kaksi kertaa toimimattomaksi todettu kohdunkaulapuudutteen voi jättää suosiolla muille. Varsinkin, kun ei se toinen taikka kolmas synnytys ole välttämättä yhtään sen nopeampi mitä edellinen. Ja kahdessa edellisessä synnytyksessä supistukset ovat olleet pitkiä ilman kunnon taukoja. Mielellään siis ottaisin epiduraalin nopeasti jotta saan levätä edes vähän ennen ponnistamista.
Jos vauvan vointi sallii, ensi-imetys heti ja mahdollisimman pitkään. Matilda lutkutti salissa tunnin verran tissiä heti syntymänsä jälkeen ja oli ihanaa, kun ei ollut mihinkään kiire.
Polikliininen synnytys. Ensimmäisen synnytyksen jälkeen olin sairaalassa kaksi yötä, toisen synnytyksen jälkeen 12 tuntia. Jos vaan vauvan vointi sekä omani on hyvä, haluan nopeasti kotiin. En viihdy sairaalassa yhtään.
Vain pari toivetta, ei suunnitelmia. Tuleeko jotain mieleen mitä ehkä kannattaisi osata pyytää?
Ja jokaisesta toiveestakin olen valmis joustamaan, totta kai. Minä olen aika helppo vaikkakin äänekäs synnyttäjä. Kunhan vaan kaikki menisi hyvin sekä vauvan että minun osaltani. Kaikki muu on oikeasti ihan toissijasta.
Millaisia toiveita tai suunnitelmia sinulla on tai on ollut synnytyksiä varten?
Mulla on lapset syntyneet perätilassa, joten vaihtoehtona yksi ainoa asento ja sitten olenkin mennyt synnyttämään sillä periaatteella, että edetään hetki kerrallaan.
VastaaPoistaMä kirjasin pelkopotilaana toiveisiin tokalla kerralla ihan kaiken. Miten toivon kätilön suhtautuvan ja tsemppaavan, mitä toivon hänen kertovan etenemisestä, että toivon hänen tarjoavan kivunlievitystä tilanteen mukaan... Mulla kävikin tuuri jab sain aivan ihanan kätilön joka selvästi oli lukenu mun listat ja osas käsitellä mua ihanasti, rohkasta, kuunnella... just niin kuin toivoin. Tämän vuoksi toka synnytys oli eheyttävä kokemus ekan kerran paniikin jälkeen! Sain myös toivottuani (terkkarin mukaan) harvinaisen pudendaalipuudutteen ponnistusvaiheeseen. Ja samaisen terkan vinkistä.kirjotin tärkeimmät synnytystoiveeni ipanan lisäks post it -lapulle neuvolakortin kanteen! Tästä sain tyksissä pelkkiä kehuja, eli ei turha idea ollenkaan! Tsemppiä ja hengitystä, mulla myös luonnostaan tuli hengity ja jatkuva pieni keinuttelu tokal kertaa, mikä lie vaisto täl kertaa potkas sisään :)
VastaaPoistaLähinnä valmistautumista, että mitä kaikkeaa voi itse tehdä ja vaikuttaa synnytykseen ja toki sen verran suunnitelmia, että miten eri tilanteissa haluan toimittavan. :)
VastaaPoistaToi on kyllä hyvö suunnitelmia, niinhan se kuitenkin aina menee vaikka mitä suunnittelisi! :)
VastaaPoistaKuulostaa hyvälle!! :)
VastaaPoista! :) hyvältä kuulostaa!
VastaaPoista