Vielä ehkä 6 viikkoa, masentavaa! Ei muuten, mutta viime päivät ovat olleet kaikkea muuta kuin ihania.
Olen nyt jo kolmen päivän verran kärsinyt supistuksista. Enemmän vähemmän kipeitä, muttei kuitenkaan lähelläkään synnytyssupistuksia. Edellisiltana supisteli puolisen tuntia säännöllisesti vaikkei kovin kivuliaasti. Eilen koko päivän hivenen kipeitä supistuksia sateli aina silloin tällöin, muuten alavatsaa jomotteli ja särki koko päivän. Turhauttavinta on se, että supistukset ovat liian laimeita sekä lyhyitä jotta uskoisin niiden edes tekevän mitään...
Laskettuun aikaan on vielä melkein neljä viikkoa. Siihen voi laskea pahimmillaan vielä kaksi viikkoa lisää. En tiedä miten jaksan tätä kipuilua jos se oikeasti on tälläistä seuraavat kuusi viikkoa. Nytkin tässä koneella istuessani on ihan kuin kestosupistus päällä ja koko vatsa ihan kivikova jomotusten kera. Vadelmalehtiteetä ja jäätelöä naamariin, ehkä tämä tästä..
En ole valmis vielä synnyttämään, vaikka eilen pesinkin vihdoin kaikki vauvan vaatteet. Mielelläni kasvattaisin masua sinne 37-39 viikolle tai jopa laskettuun asti. Mutta jos nämä kivut jatkuvat tälläisinä jokaikinen päivä, voi olla että olen tällä viikolla jo ihan valmis luopumaan tästä kummusta. Toisaalta mitäpä se oma kypsyminen asiaan auttaa, vauvaa syntyy juuri silloin kuin itse haluaa.
Enpä ole kyllä meidän perheessä ainut, joka odottaa jo kovin vauvan syntymää. Elvira kysyi aamulla että äiti, etkö sinä voisi jo mennä sinne sairaalaan synnyttämään. Voi kuule lapseni kun asia menisikin noin...
Huomenna onkin sitten neuvolalääkäri vaikka puuroaivoni väittivätkin sen olevan vasta torstaina. Kiitos tekstiviesti palvelulle joka muistuttaa varatuista ajoista...Toivon todella että tuolla alakerrassa olisi tapahtunut edes jotain! Vaikka ei sekään mitään tarkoita, tilanne voi muuttua hetkessä tai olla muuttumatta vaikka olisikin jo senttejä auki. Jos pyydän pari kovakouraista ekstra pyöritystä kohdunsuulla niin jospa saataisiin näihin supistuksiin vähän enemmän potkua? Turhauttaa kun sattuu, mutta ei läheskään tarpeeksi, jotta antaisi edes toivon kipinää synnyttämään pääsystä.
Jos nämä kivut jatkuvat, toivon että viimeistään kahden viikon päästä oltaisiin synnyttämässä. Jos meinataan pysyä yhdessä kasassa laskettuun asti tai jopa sen yli, toivon että nämä supistukset ja jomottelut loppuvat kuin seinään.
Nyt heti. Kiitos.
Tutun kuuloinen tilanne. Minä olen ollut 4 raskaudessa , rv 36 auki 3-4 cm. Synnytykset ovat käynnistyneet rv 39. Ja vauvat saapuneet maailmaan todella nopeasti, jatkuvat loppuraskauden supistukset tehneet siis tehtävänsä. Tsemppiä kipuiluihin.
VastaaPoistaTuttu tunne tosin raskautta jäljellä vähintään 14 viikkoa.. Eli ei toivoakaan siitä, että supistuksiin helpotus löytyis synnytyksestä vielä moneen kuukauteen. Tsemppiä niiden kanssa tunnen ton tuskan, nyt 3 viikko sairaslomaa menossa ja vielä lukuisia viikkoja edessä.
VastaaPoistaVoiko tuo vadelmanlehtitee tehdä tuota, että pitempään sitten kipuilee supistusten muodossa? Auttaisiko tauko siitä? Ihan mielenkiinnosta kyselen, kun ei ole itsellä kokemusta ko. juomasta.
VastaaPoistakiitos tsempeistä! :) mulla taasen se tilanne, että kivuista huolimatta mitään ei ollut tapahtunut kun neuvolalääkäri tarkasti tilanteen. Turhauttavaa!
VastaaPoistavoi tsemppiä sinne <3 tuo sairaslomalla on henkisesti tooosi rankkaa :/
VastaaPoistaHyvä pointti ! En tosiaankaan tiedä, olen jokaisessa raskaudessa juonut sitä ja nyt vasta tässä nämä kivut alkoivat tosi aikaisin ja voimakkaina :/ mielenkiintoista kyllä!
VastaaPoista