Kuulumisia vauvakuplasta!

Ensinnäkin, kiitos ihan mielettömän paljon kaikista tsempeistä ja onnitteluista joita olen teiltä saanut. Kommentteihin vastaaminen laahaa nyt pahasti jäljessä vielä ainakin hetken, mutta ymmärrätte varmaan.

Kiitän tuhannesti teitä kaikkia!<3

Ja kiitos vuodesta 2017. Minun piti eilen tulla toivottamaan teille hyvää uutta vuotta mutta tein sen sitten vain Instagramin ja Facebookin kautta. Enhän minä nyt ole malttanut tietokoneeseen koskea ollenkaan! Voihan vauvakupla<3

Mistä meidän kuulumiset sitten aloittaisin...Kirjoittelen laajempaa synnytyskertomusta vielä erikseen, mutta näin tiivistettynä synnytys oli ehkä paras kokemus näistä kolmesta synnytyksestäni. Minä en ole koskaan ollut ihminen joka voi sanoa että synnytys olisi millään tavalla mukavaa tai voimaannuttavaa. Ainakaan näin neljä päivää synnytyksestä. Aika tuppaa kyllä kultaamaan vähän näitä muistoja. Turhaan pelkäsin siis käynnistystä, kalvojen puhkaisun jälkeen synnytys lähti hyvin käyntiin ja puhkaisusta ensiparkaisuun kului aikaa 5 tuntia. Yhdellä tikillä selvittiin ja muutenkin olo oli todella hyvä heti synnytyksen jälkeen.

Kotiin päästiin heti seuraavana päivänä joten täällä on ehditty jo hyvä tovi tutustua uuteen tulokkaaseen koko perheen kera. Isosiskot ottivat vauvan hyvin vastaan, mitä nyt pientä eroahdistusta äitiin on havaittavissa, mutta eiköhän sekin mene sylittelyn ja ajan kanssa nopeasti ohi. Hivenen olivat kyllä pettyneitä, kun ei se vauva kontannut tai leikkinyt vielä...

No vauva. Meidän pieni maailman suloisin vauva. Hän on (kop, kop, kop..) maailman helpoin vauva ollut tähän asti. Syö, nukkuu ja kilittelee maailman menoja. Viime yönä syötiin kello 01, 04 & 07 ja muuten nukuttiin! Aikamoista. Vauvasta huomaa hyvin että hän oli vatsassa vähän kauemmin mitä meidän muut lapset. Hän on todella jäntevä, kannattelee pikkuisen jo päätään. Hän jaksaa myös olla neljän päivän ikäiseksi aika pitkän tovin jo hereillä aina välillä. Vaikka tietenkin suurin osa päivästä menee nukkuessa.

Imetys on lähtenyt todella hyvin käyntiin vaikka ensimmäiset päivät, ehkä jopa viikot hieman kipeää tekeekin. Maitoa tulee tällä hetkellä yli äyräiden, mutta koitan olla pumppaamatta,jotta maidontuotanto tasottuisi vauvan tasolle mahdollisimman nopeasti. Ja kun pulloa ei ole tarkoitus tarjota ollenkaan ainakaan ensimmäiseen neljään kuukauteen jos imetys vain onnistuu hyvin. Katsotaan ja toivotaan parasta! Ja toki ihan siitä kiinni myös, miten oma jaksaminen ja pääkoppa kestää jos kaikki ei menekkään kovin helposti. Mutta kuten ihana hoitaja minulle Tyksissä totesi; tärkeintä on että vauva kasvaa ja äitikin voi hyvin.

Huomenna menemme vielä pyörähtämään Tyksissä lääkärintarkastuksessa, koska kotiuduimme niin varhain. Samalla reissulla vauvalta otetaan vähän verinäytteitä kantapäästä. Huomenna pitäisi myös soitella neuvolaan ensimmäistä neuvolakäyntiä varten. Muuten me vielä ollaan ja muhitaan täällä kotona pienessä kuplassamme flunssapöpöjä ja talven viimaa vältellen. Vaikka molemmat isommat tytöt flunsassa tällä hetkellä ovatkin. Toivottavasti tissimaito antaa tarpeeksi suojaa pöpöjä vastaan perheen pienelle pörröpäälle!

Palailen tässä lähipäivinä synnytyskertomuksen kera.

Nyt minä menen vähän nuuhkuttelemaan pientä pörröistä päätä, kun isommat lapset lähtivät mamman kanssa isomammalaan kyläilylle.