Mitä meille kuuluu?

Olisiko vaihtelun vuoksi ihan kuulumispostauksen vuoro! Minulla olisi miljoona postausideaa odottamassa, mutta arki kolmen lapsen kanssa on kaikkea muuta kuin tietokoneella istumista. Ja kun olisi aikaa avata tietokone, niin uni vie voiton. Enkä kyllä valita, tylsän ja pitkän sairasloman jälkeen kiireinen ja touhukas arki tuntuu ihanalta!

Mitä meille sitten kuuluu? Hyvää, ainakin useimmiten. Tino palasi eilen töihin joten meillä alkoi arki. Eilinen ilta meni yllättävän hyvin, kun laitoin tytöt yksin nukkumaan. Vaikka vauva valvoi ja kiukutteli kahteentoista asti yöllä. Muuten tyytyväinen vauva on vaikea saada unille iltaisin. Pari iltaa meni jo todella hyvin, vauva nukahti syliin josta siirsin hänet vauuihin. Siitä sitten kainaloon kun menin itse nukkumaan. Vaan eilen pienen tauon jälkeen palattiin taas siihen "tavalliseen" (voiko reilu kahden viikon ajalta pitää jotain tavallisena?). Kitistään välillä torkahdellen pari tuntia ennen kuin nukkumatti tulee. Enkä oikein tiedä mitä hän kitisee. Vatsa ei näytä olevan kipeä, sylissä ei viihdytä jos istutaan paikoillaan. Yliväsymys? Selvästi vauva haluaa olla lähellä, mutta ei sekään ihan kelpaa. Ei kelpaa tissi, ei kelpaa tutti. Ideoita?

Vauva tosiaan pysyy edelleen hyvin helppona ja tyytyväisenä tapauksena, kunhan vain saa olla sylissä. Lattialla tai sitterissä ei viihdytä juuri ollenkaan. Ja ymmärtäähän sen, pieni on hereillä niin vähän päivästä että totta kai silloin haluaa tankata läheisyyttä ja lämpöä. Ja tissiä..Onneksi on kantovälineet!

Imetys sujuu todella hyvin, vaikka edelleen maitoa suihkuaa minne sattuu ja vähän väliä saa olla liivejä sekä paitoja vaihtamassa. Sekä minulta että vauvalta. Sain vinkiksi ostaa maidonkerääjät mutta olenko muistanut? En tietenkään. Jos ensi kauppareissulla sitten. Vauva ruokailee yleensä todella pienen hetken enkä ihmettele. Kyllä sitä maitoa sen verran kovalla paineella vielä tulee. Enkä kyllä pistä pahakseni kun yölliset syöttöhetket kestävät vartin jos sitäkään. Vauva nukkuu edelleen hyvin, sitten vain kun saamme hänet yöunille pienen taiston jälkeen. Yleensä ensin hieman pidemmän pätkän, 3-4 tuntia ja sitten loppuyö menee 1,5-2 tunnin pätkissä. Tosin jos ensimmäinen väli kestää sen nelisen tuntia niin eipä siihen montaa tuntia yötä jäljelle jää!

Aloitimme sunnuntaina d-vitamiinitipat ja toistaiseksi vatsavaivoista ei ole tietoakaan. Aloitimme yhdellä tipalla ja sitä anamme viikon ennen kuin siirrymme kahteen, sitten kolmeen..jne. Katsotaan tuleeko vatsavaivoja määrän kasvaessa kun tuo yksi tippa on niin vähän. Toivotaan ettei! Täytyy sitten kokeilla sitä monien suosittelemaa suihketta jos vatsavaivat tulevat. Pihinä äitinä en vain raaskinut heti, kun ei niistä d-tipoista aina vatsavaivoja tule.

Isosiskot ovat niin innoissaan pikkusiskosta! He tanssivat, laulavat ja lukevat kirjoja siskoille. Raahaavat leluja viereen, suukottelevat sekä silittelevät vähän väliä. Tarjoavat tuttia sekä pyyhkivät pukluja. Toivotaan ettei mieli muutu nyt kun olen paljon yksin heidän kanssaan. Kun on vain enää yksi syli jonka kanssa täytyy osata vähän vuorotella.

Meidän arki on siis edelleen ihanaa täällä vauvakuplassa! Ristiäiset on varattu 11.2 ja seuraavaksi pitäisi askarrella ristiäiskutsut. Taidan siis uppoutua seuraavaksi Pinterestin maailmaan ideoita etsimään!

Mutta ensin isoannos jäätelö nimittäin kaikki kolme lasta nukkuvat samaan aikaan, luksusta.