keskiviikko 28. maaliskuuta 2018

Pulla(pitko) päivässä pitää raskauskilot takamuksessa!

Vai olisko se sittenkin imetys? Nimittäin ihan sama mitä syön, ei ne viimeiset viisi kiloa liikahda suuntaan taikka toiseen.

En minä niistä stressaa. On nimittäin mukavaa kun voin oikeasti syödä hävettävän paljon herkkuja ja ihan tavallista ruokaa, eikä vaaka liikahda grammaakaan ylöspäin. Perusruokavalioni on enemmän kuin kunnossa tällä hetkellä, mutta sokeriherkut maistuvat edelleen vähän liiankin hyvin.

Kyllä minä kokeilin myös sitä, että jättäisin herkut kokonaan pois. Eipä auttanut. Vaaka ei liiku, ei sitten mihinkään. Ainoa ero oli iltapaino. Herkkupäivinä kertyi ihan "hitusen" enemmän turvotusta päivän aikana. Eikä noin sisäisestikkään olo ollut kummoinen kun herkkuja tuli syötyä vähän liikaakin.

Yritän tsempata itseäni herkuttomuuteen, mutta se on hankalaa. Minä rakastan herkkuja, minä rakastan ruokaa. Ja kun se paino ei nouse herkuttelun takia ei ole kovinkaan suurta motivaatiota vähentää sitä nautintoa. Kun se ei edes laske ilman herkkuja. Pikkuhiljaa eteenpäin, jos nyt koittaisin ensin herkutella vain viikonloppuisin.

Luulen, että nämä viimeiset viisi kiloa pysyvät tiukasti kiinni siihen saakka kunnes imetys loppuu. Ja se on ihan okei. Kuitenkin ne ensimmäiset 17 kiloa karisi jo, joten en ota asiasta stressiä. Kilot ei niinkään haittaa, mutta kyllä tälle herkuttelulle on tehtävä jotain. Olo on ihan erilainen, kun ei mättää sokeria naamaan näin suuria määriä päivittäin.

Sokeriherkuissa on yksi hyvä puoli: rintamaitoa riittää! Tosin vähempikin riittäisi ja suihkutissit helpottivat heti hieman, kun olin pari päivää ilman herkkuja...

Eilen söin jopa aamupalaksi palan pullaa, kun leivon elämäni ensimmäisen kerran gluteenitonta pulla. Yllättävän hyvää, ehkä hitusen liian makeaa jopa tälläiselle sokerihiirelle kun korvasin 1/2 desiä rusinoita samalla määrällä sokeria, hups. Laitan reseptin tähän alle, oli älyttömän helppo vaikka ei leipominen - varsinkaan gluteeniton - ole minulle tuttua puuhaa!

3 dl Gluteenitonta jauhoseosta


1/2-1 dl sokeria


2 tl leivinjauhetta


1 tl kardemummaa


1/2 tl suolaa


1 1/2 dl maitoa


1 kananmuna


1/2 dl voita, margariinia tai öljyä.


Sekoita kuivat ainekset keskenään. Lisää maito, muna ja rasva joukkoon ja sekoita nopeasti taikinaksi. Kaada taikina voideltuun uunivuokaan ja ripottele päälle raesokeria (tytöt laittoivat myös sydän nonparelleja..). Paista 225 asteessa 20-25 min! 


Parhaalta maistui ihan uunituoreena!


Tänään minä en herkuttele. Tai no ehkä smoothiella ja pähkinöillä illalla televisiota katsellessa. Illat ovat pahimpia, kun vihdoin on sitä omaa aikaa ja rauhaa eksyy se käsi liiankin helposti herkkukaappiin. Tänään yritän kaikkeni. Ehkä...


4 kommenttia

  1. Moikka! Itsellä tuo sokerin vetäminen tuli kovin tutuksi ekan lapsen syntymän jälkeen. Satuin huomaamaan että kun on karmea univaje niin sokeriherkkuja vetämällä pysyn edes jotenkin menossa mukana ja hereillä. Kroppa suorastaan huusi herkkuja. Nyt toisen lapsen kanssa (vauva 2 kk) tilanne onkin aivan toinen. Vauva nukkuu öisin todella hyvin niin olen huomannut että sokerinkulutus on huomattavasti laskenut. Ei univajetta, ei sokerin kaipuuta! Mutta tuleehan niitä herkkuja silti joskus vedettyä... :)

    VastaaPoista
  2. Minulla on samanikäinen tyttövauva ja raskausaikana paino nousi yhtä paljon. Myös minulla on jäljellä ne noin 5 viimeistä raskauskiloa, jotka eivät tunnu mihinkään liikahtavan. Katsotaan, josko meidän kilot karisevat sitten samaan aikaan aikanaan. Kerro sitten!

    VastaaPoista
  3. Laura, Tehtävänimikkeenä Laura.3. huhtikuuta 2018 klo 21.52

    toi on kyllä niin totta että väsyneenä kroppa huuuutaaaa herkkuja!!!!! ehkä tämä tästä kun unetkin vähän paranee...toivottavasti :D

    VastaaPoista
  4. Laura, Tehtävänimikkeenä Laura.3. huhtikuuta 2018 klo 21.53

    hei kilokaima!! :D<3 toivotaan näin!!! :p kerron sitten miten kävi kun imetys loppuu :p

    VastaaPoista

Kiitos kun kommentoit <3

© Tehtävänimikkeenä Laura. Made with love by The Dutch Lady Designs.