Kulissien takana...

Siirto uuteen osoitteeseen tarkoittaa aina uutta alkua. Vaikka täällä osoitteessa on kirjoitettu vuosia ennen Kaksplussaa, on tämä silti taas jollain tavalla uusi alku. Siksi on hyvä kerrata mitä, kuka ja missä?

Hei olen Laura, 25-vuotias Lietolainen äiti. Lieto on Turun vieressä jos et tiennyt! Olen kotoisin Liedosta, aikuisiällä muutaman vuoden Turun puolella asunut mutta marraskuussa juurilleen palanut. Ostimme uuden omakotitalon Liedosta ja sitä projektia on jonkun verran näkynyt täällä blogin puolellakin.

Kaikki sai alkunsa 31.1.2013 kun testiin pärähti ylläriplussa vain parin viikon tapailun jälkeen. Siitä se ajatus sitten lähti, niin blogin, parisuhteen kuin lastenkin saralla. Nyt takana on 5,5 vuotta parisuhdetta, melkein 5 vuotta bloggaamista ja kolme lasta.

Kolme tyttöä. Elvira, Matilda ja Ilona. 10/2013, 06/2015 ja 12/2017. Aikamoisen ihastuttava, äitiä joskus harmaannuttava kööri.

Postauksen otsikko siinä mielessä vähän harhaanjohtava, että täällä blogin puolella ei kulisseja ylläpidetä. Puhutaan nurjista puolista, mutta koitetaan kuitenkin nauttia niistä arjen pienistä iloista. Uhmasta ja silmäpusseista huolimatta.

Jos nyt sitten minusta muutama sananen!

Olen muutaman vuoden ajan koittanut suorittaa jonkinlaista elämäntapa remonttia. Vähemmän huonolaatuista ruokaa ja herkkuja, enemmän liikuntaa. Tällä hetkellä suoritankin sohvaperunan juoksukoulua. Rapakunnosta kympin lenkille, mahdanko onnistua? Viimeisessä raskaudessa löysäiltiin supistusten takia viimeiset 15 viikkoa, joten oikeasti ihan nollista ollaan lähdetty.

Luonteeltani olen iloinen. Positiivinen ja äänekäs. Osaan nauraa itselleni ja muille...Käsittelen elämän ja äitiyden tuomia haasteita huumorin ja itseironian avulla. Pilke silmäkulmassa kaikki on helpompaa, vaikka se pilke tulisikin vasta tilanteen mentyä ohi.

Olen surullisen kuuluisa siitä etten ikinä vastaa puhelimeen. Minulla ei ole nettiä puhelimessa päällä ellen käytä sitä. Tämä aiheuttaa lähipiirissä hilpeyttä, nettini kun on rajaton ja työksenikin sitä somettamista teen. Mutta kun se jatkuva piippaus...

Rakastan ruokaa, varsinkin jos joku muu tekee sen. Nautin iltaisin Netflixistä ja sohvasta.

Vihaan pyykkihuoltoa ja tiskirättejä.

Kun en ole kotiäiti, olen päiväkodissa töissä. Välillä kriiseilen ammatistani, mutta aina vain se jokin vetää lasten pariin.

Elämä on aikalailla ollut raskautta ja lapsia viime vuodet. Toivon, että pikkuhiljaa päästään kurkistamaan kuka se Laura olikaan. Nimittäin tuntuu etten itsekkään ihan tiedä sitä tällä hetkellä.

Postauksen kuvat on otettu muutama viikko sitten, kun kävin reilu vuoden tauon jälkeen kampaajalla. Tästä voimme todeta, että harvoin A) laitan itseeni rahaa jne B) olen siinä kunnossa, että valokuvia omasta pärstästä löytyy. Sellaisia vähän siistimpiä, meikittömiä nukkavierupierumutsi kuvia sen sijaan näkyy minusta aika usein.

Bloggaamisen aloitin raskausaikana 2013. Silloisen blogin nimi oli Elämäni paras vahinko. Esikoisen synnyttyä avasin tämän blogin ja tällä tiellä ollaan. 1,5 vuotta Kaksplussan portaalissa oli se suurin haaveeni, mutta sen toteuduttua tajusin ettei se olekaan minulle. Nyt taas täällä. Uudella innolla rakkaan asian parissa!

Tervetuloa uudet ja vanhat. On ihana olla täällä mistä kaikki alkoi.