tiistai 4. syyskuuta 2018

Juoksukoulu keskeytyi

Yhdeksän ja puoli viikkoa sitä suoritin. Sitten oli pakko luovuttaa. Vähän harmittaa, olisihan jäljellä ollut enää vain 1,5 viikkoa. Mutta...Omaa kroppaa on kuunneltava ja tässä univelassa se ilmoitti, että nyt riitti.

Meidän perheen vauva nukkuu tällä hetkellä tosi huonosti. Yöllä syödään usein ja univelkani alkaa olemaan Mount Everestin luokkaa. Ja sen huomaa jo omassa fyysisessä jaksamisessa. Lenkit alkoivat käydä pakkopullaksi ja tuntui, ettei kroppa ehtinyt yhtään palautumaan ennen seuraavaa lenkkipäivää. Jalat olivat koko ajan maitohapoilla ja kun oli päivä jolloin piti juosta 5 km + 5 min + 5 min, minä luovutin. Hammasta purren mentiin viisi kilometriä ja sitten stop. 

Kuitenkaan itse juokseminen ei ole jäänyt. Olen käynyt lenkillä joka toinen päivä, sellaisia neljän tai reilu viiden kilometrin lenkkejä. Kaikessa rauhassa, omaa jaksamista ja hyvää musiikkia kuunnellen. Kun lenkkeilen joka toinen päivä, huomaan miten eri tavalla kroppa ehtii palautumaan vaikka univelkaa ja väsymystä on edelleen. Tällaiset lenkit tällaisella tahdilla tuntuu taas hyvälle. Ei suorittamiselle, ei pakkopullalle vaan kivalle liikunnalle.

Ja kun Ilona alkaa nukkumaan paremmin, niin minähän vedän nuo viimeiset viikot juoksukoulusta. Aivan varmasti. Sen verran kutkuttaa juosta se kymppi ja katsoa, että onko meikäläisestä siihen. Kestää tämä tauko sitten kuukauden tai vuoden, niin minähän vielä suoritan tämän loppuun. Tsemppipurkkini nimittäin odottaa, on sinne kertynyt jo aikamoinen summa rahaa. 

Mutta vaikka juoksukoulu ei mennyt nyt kerralla purkkiin niin vitsit miten fiiliksissä siitä olen edelleen! Vuosia oli kadoksissa urheiluinto ja nyt oikein odotan, että päivässä tulee sellainen rako jolloin minä voin lähteä lenkille. On ihana juosta, tutkia uuden asuinalueemme teitä ja vain kuunnella hyvää musiikkia. 

Ja kaikkein parasta on se oma olo. Virkeys ja jaksaminen on univelasta huolimatta hyvä. Tai no niin hyvä kuin näillä yöunilla voi olla. On myös ihanaa huomata, etten hengästy enää niin helposti. Ihan parasta just nyt. 


2 kommenttia

  1. Miltä sinusta on tuntunut juokseminen alavatsassa/lantionpohjassa?
    Minulla samaniköinen vauva ja ei tunnu hyvältä... :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. sitten suosittelen odottamaan vielä tai käymään jossain tarkastuuttamassa lantionpohjan kunto! Nimittäin koitin juosta joskus pari kuukautta synnytyksen jälkeen ja se ei tuntunut hyvältä!!! :/ :) liikaa ja liian pian!

      Poista

Kiitos kun kommentoit <3

© Tehtävänimikkeenä Laura. Made with love by The Dutch Lady Designs.