tiistai 16. lokakuuta 2018

Ihan tavallinen verkkarimutsi

Sain hetki sitten postaustoiveen kirjoittaa meidän lastenvaatteista. Kuten blogin sisällöstä voi arvata, täältä ruudun toiselta puolelta ei löydy mitään lastenvaateintoilijaa.

Kirjoitin tovi sitten blogiini siitä, että lapsemme saa aika pitkälti päättää itse mitä laittavat päälle. Tämä on siltä osin siunaus, että lastenvaatteiden hypetys jää aika pitkälti pois meidän perheestä. Kun itse kulkee kotona pieruleggarit jalassa aikalailla 24/7, ei jaksa niin kiinnostaa ne lasten pukemisetkaan. Meillä kaikilla on vaatetusmetodi ehjät, puhtaat ja mukavat. Muulla ei niin väliä. Ja toki äidin vaatteissa puhtaus on hetkellistä, aina löytyy puklua, erinäisiä limoja tai ruokaa olkapäältä.

Viimeisin lastenvaatehankintani? Ostin juuri Prisman alennusmyynnistä tytöille verkkapuvut 7,50 eurolla. Ihan hurjan edulliset, kauniin punaisen väriset puvut. Lähinnä kevättä ajatellen ulkoiluvaatteiksi, kun ei ole enää tarvetta haalarille. Ei mitään merkkiä, edulliset ja ihan kivan siistit. Toistaiseksi siis siistit, sillä niillä ei ole ulos päässyt..

Meillä lastenvaatteisiin mennään mukavuus edellä. Sisällä suositaan joustavia legginsejä (oikeasti prinsessamekkoja, mutta kotiovien ulkopuolella) ja mukavia paitoja. Ei kiristä, ei purista eikä paina. Kukaan lapsistani ei omista yksiäkään farkkuja esimerkiksi. Ei vain ole tullut ostettua, koska omasta mielestäni ne ovat niin kovin epämukavat.

En ole koskaan onnistunut innostumaan lastenvaatteista. Tykkään pukea vauvallemme sellaisia vaatteita joista itse tykkään - hän kun ei osaa valittaa -, mutta sen enempää merkeistä ja sen ajan hiteistä välittämättä.

Lastenvaatteet ovat kauniita ja söpöjä. Mutta ei vain minun juttuni. A) Koska olen kovin pihi B) lapseni eivät tykkää samoista asioista kuin minä C) ne likastuu joka tapauksessa heti. En siis näe lainkaan järkevänä panostaa rahallisesti tai ajallisesti lastenvaatteisiin, koska ne eivät ole lähellä minun sydäntäni. Kuten ei muutenkaan muoti tai muut ulkonäköön liittyvät asiat sen suuremmin.

Joskus kun olen rikas tai taas työelämässä kiinni, haluaisin panostaa lastenvaatteisiin. Mutta silloin mentäisiin kotimaisuuden, eettisyyden ja laadun perässä. Ei niinkään merkin tai ulkonäön. Toki jos laittaisin rahaa kiinni vaatteisiin, olisihan se ihan kiva että ne näyttäisivätkin kivalta. Ja lapseni käyttäisivät niitä...Joten katsotaan miten käy. Ylipäätänsä lastenvaatteiden hankinta ja kulutustottumukset niiden suhteen ei iske minuun. Pihiyden, mutta myös kuluttamisen takia. Toki hyvää lastenvaatehypessä on se, että niitä kierrätetään käyttäjältä toiselle ihan super hyvin!

Lastenvaatteiden suhteen olen siis sellainen ihan tavallinen äiti. Millaisia lastenvaatteita lapsillanne on? Joo on niillä vaatteita!


4 kommenttia

  1. Minä pidän lastenvaatteista, olen aina pitänyt, mutta en ole silti mikään hifistelijä.
    Esimerkiksi ainoan tyttäreni vaatteet olen ostanut viimeisen vuoden ajan lähes kokonaan kirpputorilta. Olen sielläkin omalla tavallani kranttu. Pidän kauniista ja pyrin ostamaan vaatteita tietyn väripaletin mukaan. Silloin kaikki sopii automaattisesti kaikkien kanssa, ja lapsi voi huoletta pukea kouluun aina pinon päällimmäiset.

    VastaaPoista
  2. Minäkin tykkään lastenvaatteista ja muutenkin esteettisyydestä ympärilläni. Ostan paljon kirpputoreilta, mutta vain tarpeeseen. En siis määrällisesti paljon. Kolme lastani vaatetan pitkälti kirpputoreilta, koululaisille löytyy vähempi. En ole merkkiuskollinen, meillä ei ole yhtään gugguuta, papua tai moloa. Kuljemme mielestäni kivoissa, meidän näköisissä vaatteissa.

    VastaaPoista

Kiitos kun kommentoit <3

© Tehtävänimikkeenä Laura. Made with love by The Dutch Lady Designs.