Kerhoaamut. Kiire, väsyttää ja kiukuttaa. Meitä kaikkia. Aamupala ei maistuisi ilman piirrettyjä ja piirrettyihin on liian kiire. Koska kerho.
Tänään ajattelin päästää itseni helpolla ja iskin lapset sohvalle. Netflix pyörimään ja aamupala nokan eteen sillä aikaa, kun minä hoidan pienimmän ja itseni lähtökuntoon, pakkaan eväät ja laitan vaatekasat vetkuttelijoille valmiiksi. Aamupalaksi hapankorppua ja pienenä tsempparina yksi Jaffakeksi sitten jälkiruoaksi. Täytehän on appelsiinia eli hedelmää. Ja suklaakin on melkein kasvi. Eikö vain?
Siinä sitten iloisesti keittiössä valmistin puuroa perheen pienimmälle ja huikkasin olohuoneeseen mites aamupala sujuu.
No äiti, minun lautaseni ei ole täällä. Se on hävinnyt.
Niinku mitä!? Taisin vastata ja talsin olohuoneeseen. Todenteolla se oli hävinnyt. Nimittäin lattialle erään nimeltä mainitsemattoman tuholaisen käsiin. Siellä se suosituksia noudattava yhdeksänkuinen veteli hapankorpun päältä voita niin, että soi ja suklaakeksin reunatkin oli jo aika lahjakkaasti järsitty.
Pieruja odotellessa.
Uusi leipä ja uusi keksi. Tuholainen puurolle ja pesulle. Vaatteet ja matkaan. Muutama itku ja hampaidenkiristely tietenkin mahtui aamuun, mutta hyvillä mielin jäi kaksi reipasta lasta kerhoon. Äiti meni kauppaan ostamaan vähän jotain terveellisempää ruokaa loppuviikoksi.
Kotona välipalaksi maisteltiin gojiimarjoja. Äiti, nämä maistuvat vähän kuivilta rusinoilta. Minä söisin kyllä mieluimmin niitä isomamman ostamia suklaarusinoita.
Voi lapseni. Ja minä söisin smoothien tilalla mieluimmin aina suklaapirtelön. Mutta elämä on. Lupaan kuitenkin, ettei tämä suinkaan ole viimeinen kerta kun lahjon teidän reippaiksi sokerin avulla.
Päästiin kuitenkin reippaasti jo tiistain puolelle ennen kuin uusi viikko, uusi parempi äitiys kosahti reisille. Heh.
Ei oikeasti, lepposaa viikkoa ja äitiyttä kaikille ihan tasapuolisesti. Ei niitä kovin helposti pilalle tai rikki saa!
Jotenkin rupesi naurattamaan tuo Ilonan ryöväily vaikka itse esikoisen äitinä olisin varmaan heti googlettanut, onko se haitaksi vauvalle :D Osaat kirjoittaa todella hauskasti.
VastaaPoistakiitos!!! :) voin myöntää, että olisin varmasti toiminut ekan kanssa ihan samoin :D nyt kolmikko on syönyt ties mitä ja missä iässä ja kuitenkin ihan täyspäisiä tuntuvat olevan ;) :D
PoistaHih, meidän keskimmäinen jäi aikoinaan kiinni isoveljen pillimehu kourassa. Onnellisena huiteli sen menemään, ikää oli varmaan juurikin tuo 9kk. Mutta minä olin tästä loppujen lopuksi ihan riemuissani! Tyyppi oli meinaan järjestelmällisesti kieltäytynyt kaikista pulloista ja nokkamukeista, vain tissi kelpasi... Ja sitä oli saatava jatkuvasti. Mutta sitten se osasikin tuosta noin vaan juoda pillillä! Jihuu! Tosin sieltä pillin kautta sai jatkossa sitten maitoa. ;)
VastaaPoistaIhanan rennolla otteella menet, toi on just hyvä! Mä vedän samaa hommaa kolmen pojan paketin kanssa läpi. Nuorimmainen tosin täyttää ihan juuri kolme ja moni asia alkaa ihan oikeasti helpottaa. Kädet on täynnä, mutta vähän eri painotuksella. :D
hei huippu idea jos ei pullo kelpaa ;) :D parasta! ja varmasti siellä kädet aivan täynnä, ehkä 15 vuoden päästä tämä helpottaa!? :D ja rentous on parasta, ei sitä aina jaksa suorittaa :) ! onneksi!
PoistaIhanaa "kevennystä" ja arjen realisimia.. ! Kiitos tästä, päiväni piristys! :)
VastaaPoistaT. Suvi
voi kiitos, ihanaa että sain piristää! ;)<3
PoistaMä niin rupeen käyttämään tätä: Suklaa on melkein kasvi. :D T. 3pojan äiti
VastaaPoista!!! no todellakin käytät, minäkin.. :D selityksenä myös itselleni kun hiivin karkkikaapille... :D
Poista