Minun uusi viikkoni alkoi tänään jännittävissä tunnelmissa. Nimittäin kolmen vuoden tauon jälkeen oli aika istua hammaslääkärin penkkiin. Jaiks! Kolme raskautta kuuden vuoden sisällä. Joka kerta melkein alusta loppuun asti kestänyt ja yötä päivää kiusannut närästys happoineen ja lääkkeineen. Siihen päälle vielä koko ajan nälkä, raskaus- ja imetysajan sokeriherkut. Kahvin kittaaminen ja niin edelleen. Ei varmasti ole purukalustoni päässyt helpolla. Ja se jos mikä aiheutti vähän pelkoa istua siihen penkkiin.
En sinällään voi sanoa pelkääväni hammaslääkäriä, mutta ei se mukavaa ole. Suu täynnä tavaraa, kukaan ei kerro mitä se täysin heprealta kuulostava sana tarkoittaa ja mitä seuraavaksi tapahtuu. Ja sattuu, kaikki sattuu. Viimeksi "tämä vähän voi kirpaista" tarkoitti kyyneleet silmiin nostavaa vihlaisua tulehtuneessa ikenessä. Että niin, kyllä minä mielummin synnyttäisin.
Minulla on paikattu hampaita, mutta viimeisin paikkausta vaativa reikä on ollut vuosia sitten. Olisiko kahdeksannella luokalla. Edellisellä ja tällä kertaa kuitenkin kuulin monta kertaa sanan alkava, alkava ja alkava. Eli vuosien jälkeen yhtäkkiä hampaani ovat alkaneet reikiintymään. Ja minä syytän tästä raskauksia.
Syljen ph muuttuu raskausaikana ja syljen määrä voi muuttua. Vatsahapot rasittavat kiillettä ja kaikki nämä altistavat hampaat reikiintymiselle. Ei siis ihme, että kolmen aika perättäisen raskauden jälkeen minua vähän jännitti tämä käynti.
Kuitenkaan yhtään paikkausta - luojan kiitos, se vasta kamalaa hommaa on vaikka puudutetaankin! - vaativaa reikää ei ollut. Alkavia ja pysähtyneitä, joille ei ainakaan vielä tarvitse tehdä mitään. Toivottavasti hyvällä hoidolla ei koskaan tarvitsekaan.
En tiedä voiko tuo sylkiasia vaikuttaa tähän, mutta ensimmäisen raskauden jälkeen minulle on alkanut ilmestymään hammaskiveä hampaisiin. Kolme vuotta sitten sitä poistettiin ensimmäistä kertaa ja nyt sama olisi edessä kuukauden päästä suuhygienistillä. Onko syynä vanhuus vai muuttunut suun ph, en tiedä. Mutta ikävää se silti on. Varsinkin kun sitä on ilmestynyt nyt etuhampaisiini ja on näin kosmeettisesti aika kurjan näköinen. Onneksi sen saa pois!
Ainiin. Sainhan minä sitten vihdoin ja viimein lähetteen viisaudenhampaiden poistoon. Sekin jännittää niin että oksat pois. Suostuisikohan lääkäri poistamaan kaikki neljä samaan aikaan, jotta ei sitten voi perua enää jos - ja kun - onkin aika kamalaa? Heh.
Mites teillä muilla? Onko raskaus vaikuttanut hampaisiin ja millä tavalla?
Esikoinen syntyi viime joulukuussa, ekan kerran kävin hammaslääkärissä maaliskuussa ja lopulta kävin koko kesän ajan 5 kertaa paikattavana, reikiä oli ainakin 7kpl. Eli joo, aika kammottavaan kuntoon raskaus sai mun hampaat ja rahaa paloi PALJON.
VastaaPoistaVOI EII!!! ja hei tuo raha, älä muuta sano!! vaikka kunnallisella puolella minäkin käyn niin jokainen käynti erikseen ja jokaisesta maksu erikseen. Ensin hammastarkastus, suuhygienisti, uudelleen hammaslääkäri, röntgen, viisurit kertaa kaksi... :D nämä ainakin edessä ja jokainen tietenkin erikseen :D
PoistaRaskaudet ei vaikuttanu oikeen ollenkaan hampaisiin. Ientulehuksia oli jatkuvaan nuoremmasta, ja edelleen on vaikka synnytyksestä jo 9kk ja säännöllinen ja hyvä hammashygienia. 8kk poistettiin leikkaamalla ensimmäinen alaviisuri ja samalla vedettiin saman puolen yläviisuri veks. Nyt kuukauden päästä leikataan toinen alaalta ja veetään vika yläältä pois. Alkavia reikiä on muutama ja hammaskiveä siunaantunu sit ihan tarpeeks mut keväällä sain positiivisen tuomion lääkäriltä
VastaaPoistamulla myäs ikenet vuosi paljon raskausaikoina! :/ :)
PoistaItselläni oli myös monen vuoden tauon jälkeen viikko sitten hammastarkastus, jossa onneksi oli kaikki hyvin. Vähän jännitti, onko raskaus muuttanut aina niin hyvässä kunnossa olleita hampaitani, mutta turhaan huolehdin kun ainoa toimenpide oli hammaskivenpoisto. Viisauden hampaita minulta on tässä välissä sen sijaan poistettu jo kolme (kaikki erittäin kivuttomasti :)), yksi vielä puhkeamatta.
VastaaPoistaoi toivotaan että minultakin saadaan ne kivuttomasti pois!! :)
Poista