Kel onni on sen kätkeköön. Ehkä typerin sanonta jonka tiedän. Kel onnin on sen näyttäköön. Ja kovaa.
Meidän arki on tällä hetkellä niin ihanaa. En tiedä onko se tämä kesä ja aurinko Vai ihmiset ympärillä. Vai tämä ihana koti jossa saamme asua. Vai se, että innostuneena hieman kauhun sekaisin tuntein odotan pian alkavaa arkea? Vai se, että parisuhteessa on jotenkin nyt tällä hetkellä tosi tasaista ja onnellista? Niinkuin koko perheessä.
Vauvavuoden suurin univelka on selätetty ja vaikka univaikeudet vähän kiusaavatkin, niin pääsääntöisesti pienen päivälevon voimalla olen oikein pirteä. Univelka ja väsymys ovat aina olleet pahimpia vihollisiani ja nyt niitä ei enää poikkeuksia lukuunottmaatta ole. Kolmen alle kuusi vuotiaan lapsen vanhempi koskaan tuskin sanoo olevan energisyyden multihuipentuma, mutta olen todellakin jaksavaisempi mitä ennen.
Arkemme on tasapaksua ja ihanaa. Olemme täysin rinnoin nauttineet kesästä ja kärpäsistä. Ensimmäiset mustikat on poimittu ja leikkipuistoja koluttu koko sydämen kyllyydestä. Lapset ovat joka ilta pölyisiä, väsyneitä ja onnellisia. Se jos mikä kertoo ihanasta kesästä!
Eilen sen sanoin ääneen; tasan kuukauden päästä alkaa esikoisemme esikoulu. Niin jännittävää ja niin ihanaa. Uskomatonta olla jo eskarilaisen äiti. Itsehän en kuitenkaan ole vanhentunut vuottakaan sitten täysi-ikäisyyden. Kuukausi menee ohi viikossa ja ihan pian se on täällä.
Lasten päivähoitopaikat on saatu palveluseteleitä myöden ja kaikki on syksyä varten kunnossa. Enää 1,5 kuukautta ja kotiäitivuoteni ovat sinetöidyt. Odotan arkea innolla, vaikkakin kahden työn ja kolmen lapsen arjen pyörittäminen hieman jännittääkin. Miten minä jaksan? Toki aina samoilla ajatuksilla töihin on palattu ja aina käynyt samalla tavalla; arki on uuvuttavaa, mutta hyvällä tavalla. Henkisesti se tuo aina minulle vain lisää virtaa, vaikka fyyisesti rättipoikki sänkyyn illalla saa kaatuakkin!
Viikonloppu oli niin ihana. Rakkauden täyteinen ja onnellinen. Ja ihan tavallinen. On parasta, kun oma arki on just niin ihanaa, että siitä nauttii täysin rinnoin. Kaiken se sisarustappelun, sotkun ja huonojen öiden keskellä tämä taitaa olla sitä elämän parasta aikaa. Kuten jokainen vuosi ja hetki elämästä.
Ällösöpön onnellinen postaus. Mutta sellainen fiilis minulla juuri nyt on. Arki on aivan ihanaa. Ehkä juuri siksi, kun tietää, että kohta se arki on aivan erilaista.
Tsemppiä uuteen arkeen. Meillä helpottanut päivkotiarkea osittainen hoitovapaa, teen siis nelipäiväistä viikkoa vielä jouluun saakka. Kelalta saa pienehkön korvauksen ja tietysti hoitomaksut pikkasen pienemmät, toki viikon palkka on iso summa eikä nuo sitä korvaa 😊 Osittaista hoitovapaata saa kunnes lapsi täyttää 3v..
VastaaPoistaKiitos!! :) me itseasiassa tätä vaihtoehtoa pohdittiin, mutta kun lasten tulevassa pk:ssa olisi mennyt jokatapauskessa täysi maksu, niin päätettiin sitten toisin :/
Poista