Niin loppu näihin kamaliin vatsavaivoihin

Viimeksi olin loppu uniongelmiin - jotka muuten ovat parantuneet hirveän paljon jostain tuntemattomasta syystä, ihanaa - ja nyt valitan hieman vatsavaivoista. Mutta oikeasti, viime yön ja päivän kramppien ja polttojen kanssa valvoneena sanon, että järkihän tässä menee.

Taustaa sen verran, että vatsavaivani alkoivat joskus teini-iässä. Tutkittiin verikokeilla ja tähystyksellä ja mitään syytä ei löytynyt. Keskimmäisen lapsemme synnytyksen jälkeen aloitin gluteenittoman ruokavalion ja taivas aukeni. Kivut ja turvotus lähtivät ja olo oli ihana hyvin pitkään. Tästä on reilu neljä vuotta. Neljään vuoteen on kuitenkin mahtunut huonojakin kausia ja nyt taitaa olla jokin sellainen menossa.

Kun tuntuu, että mikään ei sovi ja vatsa kuplii ja möyrii koko ajan.

Eilinen päivä oli pitkästä aikaa suoraan sanottuna yhtä helvettiä ja edelleen vatsaa polttelee. Enkä todellakaan tiedä mitä sellaista taas olen syönyt, että vatsa reagoi näin. Toki lauantaina olimme juhlimassa ja alkoholi on aina ärsyttänyt vatsaani, mutta ei todellakaan tässä määrin.

Turhauttavinta on se, että mikään ei tunnu auttanut. Syön tai teen mitä vain. Laktoosi ja gluteeni ovat selvästi vihamiehiä, mutta huonoina päivinä voi olla ihan kaikki. Pyhällä hengellä ja vedellä kun eläisi olisi kaikki hyvin.

Toisaalta taas en ihmettele jos vatsani ja suolistoni on vähän sekaisin. Olenhan tässä viimeisen puolen vuoden sisällä syönyt kolme antibioottikuuria. Yhden rintatulehdukseen, yksi satsi ennen viisureiden poistoa ja kunnon kuuri sen jälkeen. Että tuota...

Nyt ajattelin kokeilla kokonaan viljatonta ja hivenen vhh:n tyylistä ruokavaliota joskos siitä olisi apua. Hedelmiä ja marjoja syön, mutta pasta, leipä, puurot, murot ja keksit yms jääköön nyt pois. Josko olisi jotain vaikutusta. Järkihän tässä menee.

Kyllä helpotti. Ei vatsakrampit, mutta pieni turhautumisen purkaus. Ärysttävää. Olen niin kateellinen niille jota voivat syödä mitä vain ja voida hyvin. Tai oikeastaan myös heille joilla on jokin rajoittava ruokavalio, mutta tietävät mitä suuhunsa eivät voi laittaa. Kateus on sielun home, ruoka taitaa olla minun vatsani.