maanantai 9. syyskuuta 2019

Ensimmäinen arki yh viikko

Niin vaan ensimmäinen viikonloppu meni vauhdilla. Sukulaisilla ja siskontytön syntymäpäiviä juhliessa. Maanantai saapui flunssaisena ja pää täynnä to do juttuja.

Huomenna lasten sadonkorjuujuhlat. Lippu lappusten täyttämistä ja palauttamista. Auton huoltoa ja katsastusta. Syyvermeiden kaivamista kaapista ja kauppakassin tilausta. Ainiin, ja nyt on miehen iltavuoroviikko joka tarkoittaa sitä, että olen yksin vastuussa lapsista ja arjesta.

Toki kotona onneksi on vastassa tehtyjä kotitöitä ja täyttä jääkaappia, mutta kaikki lapsiin liittyvä nojaa minun harteillani. Minä vien, minä haen, minä hoidan ja minä nukutan.

Olihan hoitovapaanikin aikana mies joka toinen viikko iltavuorossa, mutta silloin olimme aamupäivät yhdessä. Nyt me nukumme samassa sängyssä, mutta emme näe toisiamme hereillä koko viikkona. Kaikkeen tottuu, onhan tämä ennen äitiyslomaanikin mennyt näin.

Yksi miinus on myös se, että en pääse illalla lenkille tällä viikolla ollenkaan. Toisaalta lähestyvän flunssan takia voipi olla etten olisi mennyt muutenkaan. Menihän töissä viikko ennen kuin flunssa yrittää iskeä.. Toki pöpö voi olla peräisin myös omilta lapsiltani kuten varmasti onkin, taaperon nenä sen verran vuotaa.

Maanantait on osalle vähän nihkeitä, mutta minä olen aina pitänyt niistä. Vaikka viime maanantai ensimmäisen työpäivän muodossa olikin vähän nihkeä.. Tänään kuitenkin ilolla astelin työpaikalle ja mietin, että elämä on aika ihanaa just nyt.

Palkka juoksee ja niin juoksen minäkin aamuisin kuskatessani lapsia eskariin ja hoitoon, mutta sitä se lapsiperheen arki on.

Ihanaa tässä yh viikossa on se, että saan hakea lapset joka päivä. Näen usein aamuisin vain ne ikuiset silmät. On ihana näkeä se ilo, kun haen heidät kotiin.

Vuotavia neniä, kiirettä ja onnea.

Ihanaa uutta viikkoa!


6 kommenttia

  1. Yksinhuoltaja on ehkä vähän liioiteltu termi, mutta ottaahan se aina kovile, kun arki kiepautetaan kokonaan ympäri. Kestää tottua, kunnes huomaa vain selviytyvänsä. Vaan jos yhtään lohduttaa, tunnelin päässä on kyllä valoa. Tulee taas aika, jolloin lapset ovat isompia ja arki helpompaa.

    Ps. Niiden päiväkodin täytettävien lippujen kanssa tein itse niin, että pyrin täyttämään ne jo heti siinä päivänodilla lapun saatuani. Silloin palautus onnistui heti ja saman tien, eikä ylimääräistä muistettavaa tullut. Jos en hegi ehtinyt lappua täyttää, vein sen autoon. En koskaan autosta pois esimerkiksi sisälle ja keittiön pöydälle hukkumaan. Autossa lappu oli aina mukana ja täytin sen ehtiessäni. Palautusprosentti pysyi hyvänä, eikä ylimääräistä muistettavaa tullut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei huikea vinkki, kiitos! :) täytyy ehdottomasti ottaa käyttöön tuo, minä unohdan ja hukkaan kaikki laput aina kotiin.. :D

      Poista
  2. Miksei isä vie lapsia hoitoon iltavuoroviikollaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hänen iltavuoronsa loppuu yöllä 1-4 välillä yleensö, joten hänen on saatava nukkua pidempään kuin aamu seiskaan :)

      Poista
  3. Voisitko ottaa iskän iltavuoro viikoiksi avuksi jonkun lastenvahdin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voisin varmasti, mutta rankkuudesta huolimatta sydän ei antaisi periksi :) pidän tärkeänä, että lapset saavat rankkojen hoitopäiviem jälkeen viettäö aikaa vanhempiensa, tässä tapauksessa vanhemman kanssa mahdollisiman paljon :) haluan myös itse olla heidän seurassaan mahdollisimman paljon, vaikka rankkaa onkin :) idea kyllä on mainio, ehkä otan käyttöön, kun lapdet ovat hieman isompia ja hoitoarki jo tuttua meille kaikille!! :)

      Poista

Kiitos kun kommentoit <3

© Tehtävänimikkeenä Laura. Made with love by The Dutch Lady Designs.