Turvaistuimet vaihtoon peräänajon takia

Kuten Instagramin storyja seuraavat jo tietävät: autoni takamukseen ajoi viime viikolla liikennevaloissa toinen auto.

Luojan kiitos mies oli ratissa ja lapset turvallisesti päiväkodissa.

Sain iltapäivästä töihin puhelimeeni kuvan kolhiintuneesta autoni takapuolesta. Naureskelin että huppista, mutta ei se mitään. Vastapuolen vakuutuksen piikkiin tietysti menee ja eipähän tarvitse maalauttaa takakontin ruosteita piiloon, kun saan kokonaan uuden takakontin. Hih, hih, hah, hah. Todellisuudessa tilanne ei sitten ollutkaan niin iisi.

Liikennevaloissa, 50 rajoitusalueella oli joku ajanut lähes jarruttamatta autoa päin. Pientä niskajäykkyyttä lukuunottamatta selivittiin pelkällä materiavahingolla. Mutta tajusinpa siinä sitten, että mites ne kolme tyhjää turvaistuinta jotka olivat autossa kolarihetkellä? Niin. Nehän pitää vaihtaa. Mutta miten korvaukset niistä sujuvat?

Vakuutusyhtiön asiakaspalvelu oli siinä kohtaa mennyt jo kiinni joten kysyin asiaa Instagramin puolella. Sainkin hyvin paljon erilaisia vastauksia asiasta.

Korvataan kaikki. Korvataan osittain. Joku yhtiö ei korvaa ollenkaan, koska lapset eivät olleet kyydissä. Joku yhtiö vähentää istuimen ikävähennyksiä (-10% per ikävuosia). Ja joku yhtiö oli suostunut korvaamaan kovan väännön jälkeen. Ja kaikkea näiden väliltä.

Googlettelun jälkeen olin jo valmiina tarvittaessa nousemaan barrikadeille nimittäin liikenneturvan suositus on vaihtaa istuimet AINA jos vauhtia on ollut kolaritilanteessa yli 10km/h. Ja olihan siinä ollut tosiaankin reilusti tuon yli.

Pidin miehelle ärsytykseen asti briiffiä, miten hänen on taisteltava puhelimessa jos vakuutusyhtiö meinaisi etteivät he korvaa tai korvaavat vain osan. Koska olisihan se epäreilua, että toisen mokan takia me esimekiksi joutuisimme pulittamaan ison summan uusista istuimista omasta taskustamme.

Kyseessä oli meidän kakkosauto ja esimerkiksi taaperomme muutaman kuukauden vanha istuin ei ollut tässä autossa. Onneksi. Tai no oikeastaan sillä ei olisi meille ollut väliä nimittäin..

Vakuutusyhtiö korvasi kaiken. Ei kysellyt ostovuosia vaan pelkästään istuimien merkit. Rahat siirrettiin tilille heti samana päivänä ja nyt ne siellä odottelevat istuimien ostamista.

Nimittäin autoni menee korjaukseen vasta maanantaina ja ostamme istuimet vasta sen saavuttua korjauksesta. Ja kun olemme satavarmoja, ettei siellä tule yllätyksiä ja auto meneekin lunastukseen.

Ainut huono asia vakuutusyhtiön toiminnassa on se, että he eivät halunneet kolari-istuimia hävitettäväksi. Eivät tositteita, että ne ovat viety hävitykseen tai mitään muutakaan. Eli käytännössä mehän voisimme myydä vanhat istuimet torissa eteenpäin ja nettoisimme siitä muutaman satasen karkkirahaa.

Kaatopaikallehan ne menee. Vyöt katkaistuna. Mutta periaatteessa jos emme olisi rehellisiä...

Pistää miettimään taas sitä, että käytettyä istuinta ei kannata ostaa kuin tutulta johon voi luottaa. Itse olen kyllä ostanut aikoinani Torin kautta, mutta en kyllä ostaisi enää. Tieto lisää tuskaa ja tekee viisaammaksi.

Että sellainen oli meidän alkuviikko. Mies selvisi niskajumilla - kävi kuitenkin tietysti lääkärissä ja kuvilla, jos tulevaisuudessa tulee jotain ja tarvitaan vakuutuksesta korvauksia tms niin täytyy olla tiedoissa - ja ilmeisesti myös kolarin toinen osapuoli oli selvinnyt peltivahingoilla.

Toivon, että autoni ei saa huomenna lunastustuomiota. Joka onneksi taitaa olla epätodennäköistä. Ei oikein nyt kiinnostaisi autokauppoja alkaa tässä hieromaan...Autoihminen kun en ole yhtään.

Hopeareunus: Saan kuitenkin ne ruosteet piiloon vihdoin ja viimein. En ole saanut aikaiseksi tehdä asialle mitään tässä kolmen vuoden aikana, kun auton olen omistanut, hupsista...