lauantai 9. toukokuuta 2020

Ajatuksia äitiydestä ja matkasta tähän päivään

Oli synkkä ja myrskyinen yö. No ei ollut. Taisi olla aika tavallinen tammikuu. Tammikuun loppu ja elettiin vuotta 2013. Olin puhunut miehelle, että jos en ole raskaana, niin jotain vikaa minussa on. Ehkä vähän naureskellen heittänyt ja ajatellut, että kyllä se jotain muuta on.

Marssin kuitenkin apteekkiin ostamaan raskaustestiä. Olin aivan puulla päähän lyöty hyllyn luona. En ollut koskaan tehnyt testiä, oliko näillä nyt jotain eroa? Kuukautiset olivat ensimmäistä kertaa elämässäni myöhässä ja mystisiä oireita oli.

Muistaakseni ensimmäinen testi meni mönkään, se ei kastunut tarpeeksi. Seuraavaan testiin piirtyi tummansininen plussa. Hetkeäkään en epäröinyt etteikö minusta tähän hommaan olisi. Hetkeäkään en miettinyt muuta vaihtoehtoa.

Ensimmäisen odotuksen ja tietämättömyyden turvin ajattelin heti, että minusta tulisi äiti. Kolmen viikon tapailun jälkeen olin raskaana. Vain 19 vuotiaana.

Ehdin täyttämään 20 ennen kuin esikoiseni syntyi. Olin itse vielä niin kovin nuori ja keskenkasvuinen, mutta jokainen raskaus, vauvavuosi ja lapsi on kasvattanut minua vähintäänkin yhtä paljon kuin vuosia on kertynyt lisää.

Toisen kerran minusta tuli äiti 2015. Kolmannen kerran 2017. Ja nyt elämäni tuntuu niin kokonaiselta.

Matka nuoresta aikuiseksi ja äidiksi samaan aikaan ei ole ollut se helpoin tie, mutta en usko, että ilman lapsia minusta olisi kasvanut juuri tällainen. Kun kasvattaa toista ihmistä, on mentävä välillä hyvin syvälle itseensä ja mietittävä omia tunteitaan, ajatuksiaan ja tahtoaan. Tämä äitiyden luoma ajatustyö on kasvattanut minusta niin paljon onnellisemman ja paremman ihmisen.

Vaikka toki ilman lapsiakin olisin varmasti kasvanut niin fyysisesti ja henkisestikin, niin äitiys on muokannut minua ihmisenä paljon. Suoraan syvään päähän räpiköimään aikuisuuden kynnyksellä. Ja pinnalla selvittiin.

Äitiys on silmäpusseja. Oman kehonsa antamista kokonaan toiselle. Omien halujensa ja tarpeidensa pois sulkemista hetkittäin. Äitiys on sitä, että joku tai jotkut muut menee aina sinun edelle. Jopa sinun hyvinvointisi ja terveytesi kustannuksella.

MUTTA

Ennen kaikkea äitiys on upeaa. Arkista, mutta maailman vahvinta rakkautta. Märkiä pusuja ja rajusta halimisesta läikkynyttä kahvia. Miljoonia piirrustuksia joihin juuri kirjoittamaan oppinut lapsi on kirjoittanut harakanvarpain Rakas, Äiti. Äitiys on sitä, että vain tuijotat heitä ja mietit; vau.

Näistä hetkistä tuntuu olevan ikuisuus ja sitten taas muistan sen kuin eilisen. Matka tuosta 19 vuotiaasta tähän päivään on ollut upea. Minulle on siunaantunut kolme upeaa tyttöä jotka kutsuvat minua äidiksi. Tyttötrio, niin upea juttu.

Ihanaa äitienpäivää näin vähän etukäteen!<3




2 kommenttia

  1. Oletko koskaan muuten miettinyt, kuinka paljon ammattisi on vaikuttunut äitiyteesi ja onko ammatillisuus suojannut äidiksi kasvamistasi, ”äiti-identiteettiäsi”?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uskon et paljonkin! Toisaalta taas puolin ja toisin; koen että olen saanut työhöni paljon välineitä myös omasta äitiydestäni.


      Suurin merkitys kuitenkin taitaa olla omalla lapsuudellani ja sillä, että koen saaneeni hyvän ja tasapainoisen lapsuuden sekä kasvatuksen! :)

      Poista

Kiitos kun kommentoit <3

© Tehtävänimikkeenä Laura. Made with love by The Dutch Lady Designs.