Hassua ajatella, että vielä tovi sitten kirjoitin blogiin melkein joka päivä. Nyt tahti on selkeästi hidastunut, mutta on myös ollut ihana huomata, että siellä edellee samalla tavalla porukka pyörii! Työn, lasten ja saliharrastuksen kanssa on vain aika täynnä kädet ja aika kortilla. Siihen kun lisätään vielä sometyö joka keskittyy suurimmaksi osaksi Instagramin puolelle tällä hetkellä, niin onhan tässä kiireitä! Haaveilen, että vielä jonain päivänä olisi aikaa tehdä enemmän näitä ihan arkisia postauksia. Vaikka ihan päivittäin!
Toisaalta taas kiireinen arki on selkeästi minun juttuni. Varsinkin nyt, kun olen hivenen väsynyt, niin on helpompi olla liikkeessä kuin pysähtyä. Tuntuu, että nyt kun syy väsymykselle ja ikuiselle "humalassa olemiselle" selvisi, niin olen entistäkin väsyneempi. Kun tiedän, että syy on matalissa ferritiiniarvoissa, niin ei tarvitse enää tsempata vaan voin "luvan" kanssa olla vähän hiljaisempi ja väsyneempi.
Minun viimeaikaiset kuulumiset ovat aika rauta- ja ferritiinipainotteisia. Olen lähipäivinä kolunut netin syövereitä ja ottanut selvää hoidosta, rautapitoisista ruoista sekä mahdollisuuksista auttaa raudan imeytymisessä. Pitkä ja hidas on tie, mutta toivottavasti parin kuukauden päästä labrat kertovat, että suunta on oikea.
Kävin tosiaan viime viikonloppuna MSAS analyysissa* jossa kartoitetaan ruoka-aineallergioita sekä kehon hyvinvointia. Sain sieltä aikamoisen listan jossa oli minulle epäsopivia ruoka-aineita ja tarkoitukseni oli aloittaa tiukka dietti ja katsoa onko siitä apua vatsavaivoihin. Sitten kuitenkin selvisi tämä ferritiinijuttu, niin päätin lykätä diettiä tovin jos toisenkin. Ihan siksi, koska olen hivenen skeptinen ja haluan tietää auttaako se vatsaongelmiini ja rautalääkitys nyt kuitenkin sotkee vatsani.
Jos sotkee. Nimittäin analyysissa kävi ilmi, että maito on luultavasti viljojen lisäksi se kaiken pahan alku ja juuri. Olen nyt ollut kauraa ja tattaria lukuunottamatta viljaton (nämä kaksi kävivät analyysin mukaan minulle ja saman olen kyllä itsekin huomannut aiemmin) sekä täysin maidoton ja tiedättekö mitä; vatsani on parempi kuin pitkään aikaan vaikka olen nyt 4 päivää syönyt rautalisää, jopa sitä vahvempaa! Eikä vatsani - kop kop - ole reagoinut mitenkään.
Uskon siis analyysiin jollain tasolla tosi paljon, koska sieltä nousi esiin monta "pahista" joita vatsani ei kestä. Sitten taas samalla olen vähän skeptinen ja haluan todisteita itselläni sen toimivuudesta.
Maidon epäsopivuus menisi kyllä yksi yhteen sen kanssa, että yksi lapsistamme näyttäisi olevan myös allerginen maidolle ja odotammekin nyt lokakuun lääkäriaikaa joskos pääsisimme testeihin. Toivon että pääsemme ja allergia näkyisi niistä. Selkeästi kahden viikon maidoton kokeilu on poistanut kaikki vatsaoireet ja ihottumat lähtivät heti paranemaan päin ja ovat melkei kadonneet. Tässä oli hetki, kun siitä vakuutuksesta lapsilla olisi ollut todellakin hyötyä!
Isot tytöt saivat tällä viikolla korvakorut ja taapero toheloi sekä kasvaa silmissä. Ensimmäiset lasten harrastukset ovat alkaneet ja niinä päivinä kiirettä pitää, mutta tässä varmaan on maistiaisia tuleviin ruuhkavuosiin? Toki onneksi harrastukset ovat kävely ja pyörämatkan päässä meiltä kotoota!
Elämä hymyilee vaikka olenkin pysähtynyt ja väsynyt. Minun pitikin tuolla alussa palata siihen humalassa oloon ja avata sanontaa, kun se varmaan parhaiten kuvaa tätä oloa tällä hetkellä. Olo on kuin pienessä humalassa; sumuinen ja sellainen, että katsoisin välillä jonkun verhon takaa tätä elämää.
Kyllä se siitä. Ja kuitenkin perhe, työ ja saliharrastus tuo niin paljon iloa elämään, että ei tässä ihan surkeana olla. Paremminkin voisi olla, mutta on elämä nyt tosi ihanaa silti vaikka vähän vaivainen olenkin.
Otitteko korvikset lävistysliikkeessä vai ampumalla koruliikkeessä?:) Meiän 8v haluaisi korvikset, mutta oon kuullut ettei monikaan paikka laita korviksia alle 10-vuotiaalle.😯
VastaaPoistaTytöt kävi paikallisessa kauneushoitolassa laittamassa tai mikä onkaan eli ihan ampumalla! :)
PoistaOlisi kiva lukea lasten harrastuksista lisää!
VastaaPoistaTällä viikolla käynnistyivät Turussa mm. luistelukoulut, jotka eteläisen Suomen lapsille taitavat olla melkein se ainoa paikka oppia luistelun perustaidot.
No itseasiassa se harrastus tuli ja meni :D oli liian rankkaa koulum jölkeen ykköselle joten odotellaan vielä hetki harrastusten kanssa! Tai no 4h kerhossa hän käy :)
Poista