Treenimetodina hyvä olo

Minulta on jonkun verran tullut kyselyä sosiaalisen median puolella siitä, että miten minä treenaan ja mitä tavoitteita minulla treenaamisessa on. Voisin vastata tähän todella lyhyesti ja ytimekkäästi - joskin ei avaa yhtään asiaa - näin; treenaan miten tykkään ja mikä hyvältä tuntuu ja tavoitteena on treenata.

Kiitos ja hei.

Ei vaan, mutta kaikessa lyhykäisyydessään se menisi näin. Treenimetodini on hyvä olo. Treenaan miten hyvältä tuntuu ja silloin, kun hyvältä tuntuu. Toki joskus salille lähteminen takkuaa, mutta tehdystä treenistä tullut hyvä olo motivoi aina lähtemään.

Hurahdin salitreenaamiseen kunnolla tuossa toukokuussa muistaakseni. Sen jälkeen, kun minulla oli salijäsenyyteen kuuluva personal trainer tapaaminen ja sain oman saliohjelmien. Samalla aloin imeä itseeni tietoa ja ideoita sosiaalisesta mediasta ja unohdin oikeastaan kokonaan ryhmäliikuntatunnit. Nautin siitä, kun saan päivän ihmiskontaktien jälkeen vain kuunnella musiikkia ja keskittyä omaan suoritukseen.

Mitä suoritukseen tulee, niin se ei ole suorittamista. Se on nautintoa. Treenaan miten hyvältä tuntuu juuri silloin. 

Kyllähän minä vähän treenijuttuja suunnittelen ja mietin. Tällä hetkellä koitan käydä salilla kolme kertaa viikossa, mutta realistisempi luku on ollut kaksi lähiaikoina. Jokaisella kerralla mietin mitä haluan tehdä juuri silloin ja sitten vain teen. Onhan siinä ajatusta, yläkroppaa, koko vartaloa tai alakroppaa. Mutta esimerkiksi jos maanantaina on ollut rankka päivä töissä ja en ole ehtinyt istua, niin otan kevyemmin ja treenaan vaikka yläkropan jalkojen sijaan. Kerralla teen yleensä sen 6-10 liikettä (plus vatsalihakset) riippuen vähän treenaanko vain esimerkiksi yläkroppaa vai koko kehoa. Aikaa salilla menee +- tunti, alkulämmittely mukaanlukien. Koko kropan päivinä menee tietysti vähän kauemmin, kun liikkeitäkin on enemmän.

Joka kerta treenaan niin, että salista jää hyvä olo. Sellainen olo, että vitsit. Pääsipä pian uudelleen. Koskaan en treenaa itseäni piippuun tai pitkää aerobista, koska en vain yksinkertaisesti nauti niistä. Treenaan niin, että olo on hyvä. Sellainen, että on tehnyt jotain ja kuitenkin sellainen, ettei ole ihan kuollut. 

Tavoitteita minulla ei ole. Kehitystä tapahtuu ja se motivoi, mutta tavoitteeni on vain nauttia tästä touhusta. Sekä se, että osaan arjesta itsekkäästi ottaa sen ajan, että pääsen treenaamaan. 

Tällä viikolla treenimetodina on lepo. Hinku salille olisi, mutta olen niin väsynyt, että päätin siirtää salit viikonloppuun tai jopa ensi viikkoon. Katsotaan miten viikko etenee ja missä voimin. Minulla on todella paljon kotitreeninateriaalia tallennettuna Pinterestissä sekä Instagramissa joten ajattelin käydä niitä vähän läpi tällä viikolla. Jo 20 minuutin kevyt kuminauhajumppa antaa energiaa ja hyvää fiilistä ja on sitten taas toisaalta niin kevyt ettei rasita jo väsynyttä kroppaa liikaa!

Ole  myös huomannut, että aerobinen on aika laittaa tauolle kunnes rauta-arvot saadaan kuntoon ja tämä väsymys kuriin. Kroppa ei meinaa millään palautua juoksulenkin tai pidemmän crosstrainer treenin jälkeen. Toisaalta tämä ei haittaa yhtään, nautinkin paljon enemmän voimalajeista kuin kestävyysurheilusta! 

Eli summa summarum: Fiilis edellä treenaan juuri niin kuin sillä hetkellä hyvältä tuntuu.