Kaksplus.fi

MENU

maanantai 31. maaliskuuta 2014

Viikonloppua ja vierastamista!




Viikonloppu meni taas yhdessä pienessä hujahduksessa ja nyt on aika palata takaisin arkeen ja "sorvin ääreen". Tai oikeastaan ei ihan vielä, Tinolla on tänään vapaa päivä joten meidän viikonloppu jatkuu vielä yhden päivän! 

Lauantaina tosiaan lähdimme syömään tuttavapariskunnan kanssa, ilta hieman venyi ja muutaman tunnin vapaa aika vaihtuikin koko yön juhlimiseksi ylättäen. Kivaa oli pitkästä aikaa (viime kerta on ollut tammikuussa) mutta kyllä siltikin, mun paikka on kotona Elviran luona ja humputtelut jääköön muille. Tuulettuminen tekee kyllä aina välillä ihan hyvää, huomaa että kyllä kotona on paljon mukavampaa! Miten sitä pari vuotta sitten jaksoikaan käydä viihteellä joka viikonloppu, onkohan musta tullut vanha...

Viikonlopusta kukkaruukkuun, meillä on ruvettu nyt toden teolla vierastamaan! Vähänkin vieraampi naama niin Elviran suupielet kääntyvät alaspäin ja alkaa itku. Vieraita on hyvä katsella isin tai äidin sylistä turvallisen välimatkan päässä, mutta vieraan ihmisen sylissä, nou. Sitterissä, nounou. Aika nopeasti vierastaminen kyllä loppuu, ja vieraille voi hetken päästä hymyilläkkin mutta kuitenkin. Viime neuvolassa Elvira vierasti neuvolatätiä niin pahasti että kovempi itku tuli siitä, kuin rokotteiden annosta. 

Voiko vierastamista helpottaa jollakin tapaa vai meneekö se ajan kanssa ohi?

Me mennään tänään moikkaamaan Elviran uutta poikaystävää, viikon ikäistä pientä prinssiä <3! Voi olla että tämän äidin vauvakuume nostaa taas päätään pahasti ja paljon, kun huomaa miten tuo pieni kirppu onkaan kasvanut! Tällä viikolla meidän pieni täyttää puolivuotta! Hui kauhistus! 
Oletteko te pitäneet puolivuotis kahvitteluita sukulaisilla? Hieman tekisi mieli pitää,mutta toisaalta tuntuu jotenkin turhalta...



lauantai 29. maaliskuuta 2014

Vaatteitavaatteita!

Kävin eilen läpi Elviran vaatekaappia ja pistin pienet pois ja tilalle uudet, isommat, koot. Meillä oli häkkikellarissa odottamassa kaksi ikea kassillista vaatteita ja yksi iso pahvilaatikko. Kaikki nämä vaatteet olemme saaneet tuttaviltamme ilmaiseksi, ihan mahtavaa! Kaikki vaatteet ovat oikein ihania, mutta joukosta tietenkin nousi muutama lemppari:


Polarn O. Pyretin ihana keväinen neule!


Benettonin takki! 

Kätköistä löytyi myös muutama hauska hattu Elviralle:


Kirjoitin aikaisemmin blogiin siitä, miten aion antaa saadut vaatteet eteenpäin, jollekkin kuka niitä tarvitsee. Tämänhetkinen ajatus olisi lahjoittaa pieneksi menneet vaatteet HOPE-yhdistykseen
Onko jollain kokemusta kyseisen yhdistyksen toiminnasta? 
Tällähetkellä pieniä vaatteita on kerääntynyt jo äitiyspakkauspahvilaatikko täyteen, luulen kuitenkin että maltan vielä hetken ja kerään vaatteita hieman lisää. Ja samalla voisin lahjoittaa myös osan omasta vaatekaapistani, vaatteet eivät tunnu mahtuvan enää kaappiin. Ja jos asuntoaikeemme menevät niinkuin olemme suunnitelleet, meillä on tässä jossakin kohtaa muutto edessä ja sen parempaa tavarasta luopumis tilaisuutta ei kyllä ole. Joten vaatteiden lahjoitus odottaa luultavasti muutton asti!

Itselaukaisimella ei aina ihan onnistu kuvat niinkuin pitäisi...tarkennus on hieman HUTI

Vaikka mun vaatekaappipursuaa vaatteita, tuntuu että minulla ei ole mitään päällepantavaa (jokaisen naisen pulma..). Olen nyt äitiyslomalla käyttänyt suurimmaksi osaksi legginsejä ja toppi+villaneule yhdistelmää ihan sillä ajatuksella että ne ovat mukavat päällä ja "kuka mua täällä kotona katsoo". Tälläkin hetkellä mulla on päällä mustat legginsit ja H&M:n äiutiyspaita...Koitan kuitenkin aina välillä panostaa pukeutumiseen kotonakin koska kyllä se piristää kun peilistä katsookin hieman huolitellumpi äiti, eikä aina se sama pieruverkkari mutsi...Tänään onneksi saa taas hieman laittautua, menemme ystäväpariskunnan kanssa syömään ja sen jälkeen hetkeksi johonkin ravinteliin istumaan! Myöhään emme kuitenkaan voi olla koska Elvira menee mammalle siksi aikaa hoitoon ja haemme hänet yöksi kotiin, joten kotiintuloaikamme on ennen Elviran uniaikaa. Pieni irtiotto arjesta tekee varmasti hyvää varsinkin kun neiti taitaa tehdä hampaita taas lisää...Ainakin kiukuttelusta päätellen...


perjantai 28. maaliskuuta 2014

Kurkistus Elviran vaatekaappiin!

Sain Love beyond words -blogin Marialta ihanan mekkohaasteen! Eli haasteen tarkoituksena on katsastaa Elviran vaatekaapin sisältöä, minkälaisia mekkoja meidän neidiltä löytyy? Mekot kaipaisivat hieman silitysraudan tapaamista, mutta älkää antako sen häiritä!















Kaksi kaveriani toi Elviralle thaimaan tuliaisena "aidon" merkkimekon kesäksi!


Puemme Elviralle kotona ollessa aika harvoin mekon päälle. Yleensä mekkoja käytetään kyläilyreissuilla. Raskausaikana mun teki ihan hirveästi mieli hamstrata kaikkia söpöjä mekkoja kaapit täyteen, mutta loppujen lopuksi mekot eivät ole vauvalla kaikkein käytännöllisin valinta. Ihanan näköisiä ne ovat, mutta nousevat kokoajan korviin kun neiti on sylissä tai sitten Elvira on kaksin käsin tunkemassa mekkoa suuhun. Söpöjä, mutta välillä liian hankalia!

Löytyykö teiltä paljon mekkoja lasten vaatekaapista?

Haastaan kaikkien prinsessojen bloggaavat äidit jotka eivät ole vielä tätä tehneet! :)

torstai 27. maaliskuuta 2014

Pikku diiva.


Meidän perheessä asuu pikkuDiiva!
Elviran kasvaessa ja kehittyessä hurjaa vauhtia, neidin luonne kasvaa ja kehittyy samaa tahtia. Päivä päivältä tietyt luonteenpiirteet voimistuvat ja rakentavat meidän Elviran minuutta. Yksi luonteenpiirre on tällä hetkellä ylitse muiden ja se on "mulle kaikki tänne nyt heti tai menee hermo" - luonne, eli voimakastahtoisuus yhdistettynä lyhyeen pinnaan. Ei siis mikään ihanne yhdistelmä! 

Elvira on aina ollut todella kiinnostunut ympärillä olevasta maailmasta. Tällä hetkellä tutkiskelu ja tutustiminen on kuitenkin noussut aivan uudelle tasolle, kaikki pitäisi saada käsiin ja sitä kautta suuhun. Aivan kaikki. Kännykästä, pöytäliinasta ja koiranhännästä lähtien. Ja jos pikkurouva ei saa käsiinsä jotain mitä haluaisi, ooppera konsertti alkaa. Se raivo on jotain uskomatonta. Uskomatonta miten noin pienellä voi olla noin kova tahto sekä halu! Ja ääni...

Jos neitiä kyllästyttää, sen kuulee.
Jos Elvira tahtoo jotain, sen kuulee.
Jos Elvira ei tykkää sen hetkisestä toiminnasta (pukemisesta), sen kuulee.
Jos Elvira haluaa jonkun lelun mutta ei ylety siihen, sen kuulee.

Vaikka vauva arki on nyt ottanut hieman haastavamman suunnan, en voi väittää meidän Elviran olevan hankala vauva. Hän on kiltti mutta voimakastahtoinen. Todella voimakastahtoinen. Ihanaa että arkeen tulee pikkuhiljaa haastetta ja vauhtia, ihanaa että pikkuhiljaa saamme aloittaa lapsemme kasvatuksen! Olen ehkä hullu (ja voi olla että mieli muuttuu sitten kun se on täällä), mutta odotan jo hieman uhmaikää ja karkkihyllyraivareita. Haluan testata itseäni kasvattajana ja äitinä! Toisaalta, jos neidin tämänhetkiset luonteenpiirteet vain vahvistuvat vahvistumistaan, meidän perheestä ei karkkihyllyraivareita tule puuttumaan! 


keskiviikko 26. maaliskuuta 2014

Lip TINT


Löysin henkkamaukan kosmetiikka hyllyltä aivan uuden tuttavuuden, Lip Tint nimisen huulipunan. Olin törmännyt kyseiseen uutuuteen muutamissa blogeissa, esimerkiksi Karhunpoikani Koda -blogin kirjoittaja Kuu kehui kyseistä ainetta! Pakkohan sitä oli siis päästä testaamaan.

Lip Tintin käyttäjät lupailevat pysyvyyttä, hyvää pikmenttiä ja riittävyyttä. Olin aika ennakkoluuloinen, koska en ole koskaan ennen tutustunut H&M:n kosmetiikka osastoon, jotenkin oletin että vaatekaupan kosmetiikka tuotteet ovat hieman, noh, huonolaatuisia "halpiksia". Hintaa tällä putelilla taisi olla 4,95.



Nyt kun muutaman kerran olen kotona testaillut tätä huulipunaa niin en voi kuin kehua ja suositella! Riittävää, kyllä. Hyvä pikmentti, kyllä. Pysyy huulissa, kyllä! Eikä muuten tahraa hampaita, koska jämähtää huuliin kuin liima... Huulipunaa ei tarvitse kuin pienen nokareen ja se riittää värjäämään huulet todella hyvin. Miinus puolena on levitämisen vaikeus, itse en omista ainuttakaan huulipunasivellintä, joten levitin huulipunan sormella. Harjoitus tekee varmasti mestarin, mutta en meinannut saada tasaista lopputulosta sitten millään.

Kuitenkin hintalaatu suhde on enemmän kuin paikallaan ja tämän äidin ainakin on saatava myös muutkin kyseisen tuotteen sävyt! Sävyjä on kaupassa tällä hetkellä neljä, kolme vaalenpunasävyistä ja yksi punainen. Tämä minun Lip TINT on kolmas sävy, eli tummmin vaaleanpunainen. Toivon että näitä tulisi lisää ja erisävyisinä, olen hieman laiska meikkaaja niin tämä piristää arkimeikkiä ihan mahtavasti! Ja ei tarvitse olla kokoajan lisäämässä punaa tai miettimässä onko hampaat sotkussa...SUOSITTELEN!



Onko teillä kokemusta H&M:n tai muun vaatekaupan kosmetiikka tuotteista? Oletteko olleet tyytyväisiä ja onko jotain erityistä mitä voisitte suositella?

tiistai 25. maaliskuuta 2014

Video moikat !

Lyhyt videomorotus ihanan tiistain kunniaksi! Aurinko paistaa ja on niin ihanan keväinen ilma että tämä äiti on ihan täpinöissään ja intoa täynnä. Imuri ja moppi odottaa käyttäjäänsä mutta se ei tätä iloa lannista, ihanaa kohta on kesääääääää!!!!


maanantai 24. maaliskuuta 2014

Blogin uusi nimi!

Kevättä rinnassa ja se huomataan myös täällä blogin puolella!

Luet tällä hetkellä vanhaa MILF! blogia jonka nimi on vaihtunut.
Blogi löytyy edelleen vanhasta osoitteesta milfblogi.blogspot.fi vaikka nimi onkin vaihtunut!

Facebookista meidät löytää nimellä Tehtävänimikkeenä Äiti. Linkki löytyy myös blogin sivupalkista!

Vaikka nimi vaihtui, blogi tulee pysymään ihan samanlaisena! Hyvää maanantaita kaikille! Toivotaan että kaikki vanhat lukijat löytävät perille, ja tervetuloa uudet jos sellaisia tänne eksyy!



V niinkuin välikausi!






Vihdoin meillekkin saatiin hommattua välikausi haalari! Monissa blogeissa on välikausi vaatetukset jo monta viikkoa, ja meidänkin nallehaalari alkoi käymään hieman liian lämpimäksi. Toivotaan nyt että vihdoin ja viimein saataisiin kunnon kevät kun on kevätkuteet jo hankittu ;)

Ostimme Elviran haalarin Citymarketista ja haalari on Lotta&Lassi merkkiä. Miksi päädyimme tähän haalariin? Koska se oli edullisin. Ensimmäisenä iskin kyllä silmäni Reiman haalariin, se oli todella kaunis mutta niin oli hintakin. Ei houkuttanut maksaa puolivuotiaan lapsen haalarista satasta kun se menee vain hetken. Toki laatu oli aivan eri, Reiman haalarin kangas tuntui paljon paksummalta ja kestävämmältä mutta tämä tulee ajankohtaiseksi sitten kun neiti lähtee konttaamaan ja haalarilta vaaditaan kestävyyttä. 

Tällä hetkellä Elvira hukkuu haalariin. Niinkuin kuvasta näkyy, sohvalla on iso kasa kangasta ja jossakin siellä alla piileskelee pieni tyttö. Ostimme haalarin koossa 74, koska ajattelimme ja toivomme sen menevän vielä syksyllä jottei silloin tarvitse hankkia uutta haalaria. 



Kevät pipona meillä toimii Turun kulttuurivuoden myssy, täytyyhän sitä hieman omaa kotikaupunkia mainostaa ! Jos oikeasti rehellisiä ollaan, niin meidän kaappeihin ei ollut kerääntynyt kuin talvihattuja, joten kevätmyssy on vielä hankkimatta!

Meillä tahtona ja tarkoituksen olisi päästää Elvira ulos heti möyrimään kun neiti lähtee liikkeelle. Mikä haalarimerkki mahtaisi olla kestävin ja kestäisi konttaamista hyvin? Tämä ei ole ajankohtaista varmaan vielä hetkeen, mutta alan jo ajoissa metsästämään "konttaus" haalaria kirpputorilta! 

sunnuntai 23. maaliskuuta 2014

Ikävä.

Kuvittele pahin kipu mitä olet kokenut, se sata kertaisena.
Kuvittele suurin ilo ja rakkaus mitä olet kokenut, se tuhat kertaisena.



Nämä kaksi lausetta ovat se punainen lanka jolla kuvailisin miltä synnytys tuntuu. Synnytys oli järisyttävä kokemus kaikin puolin. Jos lukee synnytyskertomukseni huomaa että ensimmäiset fiilikset eivät kaikki olleet niin positiivisia, kuitenkin synnytys kokemuksena on erittäin rankka. Nyt kun synnytyksestä on kulunut lähes se puoli vuotta, voin rehellisesti sanoa että minulla on ihan kamala ikävä synnytystä!

Mä olen aina ollut niitä ihmisiä kuka on ihmetellyt miksi jotkut kuvaavat synnytyksensä. Miksi joku haluaa videolta katsoa sen kaiken tuskan, veren ja huudon uudelleen? Nyt mä sen vasta ymmärrän, sitä tulee ikävä ja sen haluaa kokea uudestaan! Vaikka itse tilanteessa olisi mieluusti hypännyt siihne Happy End kohtaan jossa sai vauvan syliin...

Yksi syy miksi olisi kiva kokea sama synnytys uudestaan, on heikot muistikuvat. Olin niin sekaisin jännityksestä, pelosta, kivusta ja ilokaasusta että muistikuvat ovat todella heikot koko kuuden tunnin ajalta. Olisi kiva jälikäteen katsoa videolta miten se koko homma menikään, miten sitä käyttätyi siinä tilanteessa. Plus että haluaisin tietää mitä tuli Tinolle höpöteltyä ilokaasu huuruissa, heh...

Toivon että jonain päivänä pääsen kokemaan kaiken uudelleen. Toivon että silloin osaisin hieman nauttia synnytyksestä, koska tiedän että sitä tulee ikävä. Voi olla että se siinä vaiheessa on mahdotonta, mutta yrittänyttä ei laiteta. Ja ken tietää, ehkä mä tästä rohkaistun ja haluan seuraavan synnytyksen videolle. Videon voi aina tuhota, mutta menneeseen ei voi palata. 
Ja voi että miten ikävöinkään sitä vastasyntyneen tuoksua, ikävöin jopa sitä vastasyntyneen kakan tuoksua!

Onko teidän synnytys kuvattu? Onko teillä tullut ikävä synnyttämistä ?


Kyllä sitä synnytyksen jälkeen näemmä jaksoi heti pelleillä,
1. #selfie synnytyksen jälkeen 2. Se tunne kun näät varpaasi yhdeksän kuukauden jälkeen... :D


lauantai 22. maaliskuuta 2014

Raivoa ravintolassa, Hiilessä hiilenä.

Jokainen voi kuvitella tämän hetken. Olet ravintolassa syömässä ja nauttimassa hyvästä ruoasta. Juuri kun saat tilaamasi annoksen eteesi ja hyökkäät nauttimaan siitä, se alkaa. Nimittäin viereisen pöydän lapsen itkuhuutoraivari. Lapset on lapsia, ne itkee, mutta rehellisesti sanottuna nautiskelisit annoksesi mielummin ilman oopperasäestystä. Eilen minulle kävi näin, ja tällä kertaa se itkevä lapsi löytyi meidän pöydästä.

Olimme eilen kaveriporukan kanssa syömässä Turun keskustassa sijaitsevassa Hiili ravintolassa. Tino oli töissä, joten otin Elviran mukaan ravintolaan. Pöytävarauksen yhteydessä oli jo ilmoitettu että tulossa on vauva, jotta saamme pöydän minkä viereen vaunut mahtuvat. Olin myös itse varustatunut reissuun paremmin kuin hyvin: hoitolaukusta löytyi leluja, pilttiä, maitoa ja tiukan paikan pelastajia eli maissinaksuja. Jos Elvira hermostuisi niin naksut pelastaisivat tilanteen, tämän äidin luottokumppanit.

Alku menikin aika kivuttomasti, Elvira istui tyytyäisenä pöydän pähään laitetussa syöttötuolissa ja tutkiskeli kummitätinsä rannekorua. Söi nätisti Piltin ja jatkoi lelujen mussutusta. Siinä vaiheessa kun tämä äiti sai alkupalan nokan eteen, Elvira ilmoitti ensimmäiset  väsymyksen ja kyllästymisen merkit. Puolessa välissä pääruokaa oli jo raivo irti, edes maissinaksut eivät saaneet meidän neitiä tällä kertaa tytyyväiseksi. Edes syli ei auttanut. Ei mikään.

Kuvittelin kaikki kirosanat mielessäni kun tunsin ravintolan muiden asiakkaiden kyllästyneet ja kiukkuiset katseet selässäni. Miksi ei tuo lapsi hiljene? Huono äiti kun ei saa lastaan tyytyväiseksi! Ei toisi lastaan ravintolaan jos lapsi ei siellä viihdy. Voi olla että kuvittelin kaiken ja stressasin ihan turhaan muiden ruokailun pilaamista. Silti oloni oli todella kiusaantunut, toivoin vain että tarjoilija toisi laskun nopeasti jotta pääsisimme ulos. Ulos päästyämme neiti sammui kuin saunalyhty ja kotimatka meni kivuttomasti bussilla.

Elvira on aina ennen viihtynyt aika hyvin missä vain, jos kiukku on iskenyt niin viimeistään syli on hänet rauhoittanut. En osannut siis yhtään varautua siihen että meidän neiti olisi se lapsi, joka huutaa oopperaa kurkkusuorana muiden yrittäessä syödä. Voi olla että ravintolan meno ja meininki teki Elviran olon epämukavaksi, olihan perjantai iltana tietenkin ravintola aika täynnä. Ja tämä äiti ei yhtään tajunnut että jos pöytävaraus on vasta 18:00, niin emme ehdi ravintolasta pois ennen Elviran uniaikaa. Seuraavalla kerralla olen siis hitusen viisaampi aikataulun kanssa, sekä siinä että ravintola voisi olla hieman rauhallisempi. Seuraavaa kertaa tuskin ihan lähiaikoina tulee, kynnys ottaa neiti mukaan kasvoi kyllä hurjasti tämän myötä. Olo oli niin avuton ja kiusaantunut. Meidän helppovauva ei olekkaan enää niin helppotapaus.  Myönnetään kyllä, että torkkujen jälkeen Elvira oli taas kuin Naanatalin aurinko, viimeistään siinä kohtaa äitikin unohti ravintolaepisodin ja totesi lapset on lapsia.



Häiritseekö teitä jos ravintolassa jonkun lapsi huutaa? Käyttekö usein ulkona syömässä niin että lapset ovat mukana?


torstai 20. maaliskuuta 2014

The Kääntyminen!

Eilen se sitten tapahtui, se kauan odotettu juttu, Elviran ollessa 5 kuukaden ja 13 päivän ikäinen. Nimittäin The Kääntyminen! Eilen meidän Elvira kääntyi ensimmäisen kerran! Voi sitä riemun ja ilon määrää. Neiti itse oli hieman ihmeissään kun ei oikein hoksannut että mitä tapahtui, mutta äiti melkein hyppi ja kiljui riemusta ja ylpeydestä. Kyllä vaan äitiys on hassua kun tälläinenkin asia on niin suuri ja ihmeellinen, heh.

Hetki kääntymiselle ei olisi voinut olla parempi, olin juuri siirtämässä kamerasta valokuvia koneelle, joten kamera oli heti käyttövalmiina ja sain taltioitua tämän taidon näytteen! Olihan tätä suurta ihmettä pakko mennä heti hehkuttamaan blogin facebooksivulle (kannattaa tykätä blogin facebook sivusta niin saa tiedot reaaliajassa  ;) )




Taas on pienisuuri askel kehitystä otettu, seuraavaksi sitten pitäisi opetella kääntymään mahalta selälleen. Voivoi, kohta on tämän äidin ja isän lepopäivät ohi kun neiti lähtee liikkumaan!

keskiviikko 19. maaliskuuta 2014

Kysymyksiin vastaukset osa 2.

En tiedä mikä eilisen videon lataamisessa meni pieleen, mutta niinkuin olette varmaan huomanneet, ääni hävisi 20 minuutin kohdalla! Harmittaa, nimittäin videon lataus kesti koko päivän...Moni toivoi että vastaisin myös loppuihin kysymyksiin joten tässä ne tulee!


Kuinka usein Elvira on hoidossa, esim. isovanhemmillaan?
Elvira on ollut kaksi kertaa yökylässä mun äidin luona. Myös muutaman kerran ollut pari tuntia hoidossa kun Tino on ollut töissä ja mulla on ollut jotain menoa, esimerkiksi kuukausi sitten mulla oli yksi koulutus. Vähän on neiti hoidossa ollut, ei ole ollut tarvetta! Hoitajia kyllä löytyy, ja luulenkin että kun neiti tuosta kasvaa niin saamme tapella siitä että hän olisi joskus kotona ;)


Tupakoitko?
En tupakoi. Muutenkin mun päihteiden käyttö (alkoholi) on jäänyt melkein todella pienelle äitiyden myötä. Silloin tällöin käyn juhlimassa (viimeksi olen ollut tammikuussa häissä) mutta kun yhdeksän kuukautta oli huono olo ja "krapula", niin ei sitä oikeaa krapulaa ole kyllä yhtään ikävä ;) Joskus kotona juon yhden saunakaljan vaikkei sitä saunaa olekkaan, muuta siinä oikeastaan onkin mun alkoholin käyttö.


Kauanko olet tuntenut miehesi?
Ollaan tiedetty toisemme kyllä, mutta tutustuttu kunnolla n. kuukausi ennen kuin sain tietää olevani raskaana :D

Mistä sait idean alkaa bloggaamaan?
Luin raskausaikana paljon blogeja vertaistuen ja tiedon janon nimissä, ja siitä se ajatus sitten lähti!


Onko bloggaaminen muuttunut paljon siitä kun aloitit?
On muuttunut, tekstit ovat helppolukuisempi. Vähemmän puhekieltä ja hymiöitä vaikka silloin tällöin niitä tekstiin eksyykin! Kirjoitan ehkä myös enemmän postauksia joissa on jokin pääpointti enkä pelkkää liipalaapaa aina.


Mitä mieltä Tino on bloggaamisestasi?
Tino on sitä mieltä että vietän aikaa liikaa koneella...:D Mutta kuitenkin Tinon mielestä on mukavaa että minulla on jokin harrastus mistä tykkään.


Yllätikö joku asia vanhemmuudessa?
En oikein tiedä. Ehkä se, miten vahva se äidin rakkaus oikeasti on. Olihan sitä kuvitellut miltä se tuntuu, mutta ei sitä voi tietää ennen kuin itse kokee.

Miten "hoidatte" Tinon kanssa parisuhdettanne, onko paljon kahden keskeistä aikaa, treffejä tms?
Vietämme aika vähän aikaa kahdenkesken, välillä kun Elvira on mennyt nukkumaan katselemme elokuvia tai SIIVOAMME yhdessä :D


Mitä arvostat miehessäsi?
Sitä että se jaksaa mua. En ole mikään maailman helpoin tyttöystävä...Eivaan, arvostan sitä että vaikka Tinolla on raskas työ ja raskaat työ ajat, jaksaa hän silti kotona vielä touhuta meidän kanssa ja auttaa kotitöissä.


Miten Tino kuvailisi sinua äitinä?
Olen kaikkitietävä supermutsi. Varsinkin jos Tinon kanssa kinastellaan jostain niin OLEN AINA OIKEASSA, tottakai.... :D


Minkälaisia haaveita sinulla on tulevaisuutta ajatellen?
Haluaisin ehkä jossain vaiheessa palata koulun penkille ja opiskella itselleni toisen ammatin. Lähivuosina se ei kuitenkaan ole mahdollista asuntolainan takia, mutta ehkä vielä joskus!
 

Mitkä on Elviran lempipuuhia? Esim. Lempilelu, lempileikki ym?
Elvira tykkää kun häntä heilutetaan, hytkytetään ja vatkataan! Lempilelua Elviralla ei ole, vaan kaikkien lelujen pesulaput on parhaita mutusteltavia. Elvira myös nauttii siitä, kun hänelle lauletaan.


Laulatko paljon Elviralle? :D
Koko ajan ja koko päivän, varsinkin kun olen yksin kotona :D


Imetätkö? Jos et niin mikset?
En imetä. Imetin kolme ensimmäistä viikkoa ja sitten maidontulo loppui. Harmittaa, koska imettäminen olisi niin paljon helpompaa kuin pullojen kanssa sähläys. Mutta en pode mitään huonoäiti fiilistä asiasta, korvikkeilla kasvaa ihan yhtä hyviä lapsia!


Käyttekö paljon ulkona?
Elviran kanssa vai? Käymme jonkin verran vaunulenkeillä, enemmänkin voisimme kyllä käydä. Toivon että pystymme tsemppaamaan asiassa sitten kun tulee kevät ja kauniimpi ilma! Loskassa ei ole niin mukaa työnnellä vaunuja...


Onko Elviralla paljon lapsikavereita?
On aika paljon, vaikkei Elvira kyllä ymmärrä asiaa vielä. Lähipiirissämme on tällä hetkellä ja tulossa paljon lapsia! Paljon siis on tulevaisuudessa leikkikavereita!


Mitä kiinteitä ruokia Elvira syö jo nykyisin?
Kaikkia kasvissoseita, lihaa, puuroa, hedelmäsoseita ja lasten maissinaksuja. Kaikkea siis mitä tämän ikäinen lapsi saa syödä!


Onko teille muodostunut jo ihan kunnollinen päivärytmi?
On muodostunut. Muodostui jo aika aikaisin, toki on muuttunut monta kertaa kasvun mukaan. Säännöllisesti syödään kolmen tunnin välein päivisin, nukutaan päikkärit aika samoihin aikoihin joka päivä, ja mennään nukkumaan illalla säännöllisesti 20-21!


Mienaatko jäädä äitiysloman jälkeen kotiin?
Tarkoitus olisi näillä näkymin palata töihin tammikuussa, eli jään puoleksi vuodeksi hoitovapaalle äitiysloman jälkeen.


Onko teidän suhde muuttunut lapsen myötä?
Meidän suhde on oikestaan ollut pelkkää raskautta ja vauvaa joten en koe sen muuttuneen. Toki tällä hetkellä on enemmän väsymystä ja kinastelua, mutta aina meidän suhde on ollut hieman tulinen :D

 Kiitos kaikille kysymyksistä, niihin oli tosi kiva vastata! :) Jos tuli uusia kysymyksiä mieleen, niin saa ihan koska vain kysyä!


tiistai 18. maaliskuuta 2014

Kysymyksiin vastaukset, video!

Olen ladannut videota Youtubeen koko päivän...Meinasi jo toivo loppua, mutta onnistuihan se vihdoin ja viimein! Videosta tuli todella pitkä ja kun näin jälkikäteen ajattelee niin olisin voinut toteuttaa sen kahdessa osassa.
Tässä se nyt kuitenkin on, ensimmäinen videopostaukseni!

HUOMHUOM!!! Jostain kumman syystä äänet katoaa 20 minuutin kohdalla, en tiedä mistä johtuu :D latasin videota melkein KAHDEKSAN tuntia joten en lähde uudelleen sitä laataamaan, katsokaa siihen asti kunnes äänet häviää :D pahoittelut <3


maanantai 17. maaliskuuta 2014

Kokemuksia Bumbo tuolista!



Kun kerroin blogissa että meille hankittiin Bumbo tuoli, minulta toivottiin postausta sen käytöstä. Nyt kun tuoli on ollut meillä reilun aikaa, ajattelin toteuttaa tämän postauksen.
Aluksi neiti oli aivan liian heiluvainen istumaan siinä. Myös istuma asento tuolissa oli todella "lysähtänyt" ja huonoryhtinen joten ajattelimme ettei se olisi kovin hyväksi Elviran selälle ja emme istuttaneet häntä siinä oikeastaan ollenkaan.  Sitten tuolin käyttö oikeastaan unohtui johonkin, emmekä oiken saaneet sitä otettua apuvälineeksi arkeen.
Jos rehellisiä ollaan, tuolia on käytetty kunnolla tähän mennessä tasan kaksi kertaa: kerran uimahallissa ja kerran suihkussa kun pesin neidin yksin ollessani. Tuolia tullaan kyllä käyttämään aina kun menemme uimahalliin, siellä se oli aivan korvaamaton apu, suosittelen! Täytyisi vaan vähän useammin käydä uimassa...
Toinen asia mikä ei meillä oiken tuolin kanssa toimi, on jalan paikat. Elviralla on niin pulleat ja muhkeat reidet että hän hädin tuskin mahtuu tuoliin istumaan. Varsinkin uimahallissa kun iho oli märkä ja nihkeä, ei jalat meinanneet ollenkaan liukua oikealle paikalleen tuoliin. Voi olla että meidän perheessä tuolin käyttöikä on siis todella lyhyt.


Summasummarum: meidän perheeseen tuolin hankinta oli ehkä hieman turha, vaikka se kätevä uimahallissa olikin. Nyt varsinkin kun Elvira on jo syöttötuoli iässä, luulen että Bumbon käyttö jää todella vähälle. Ja vaikka tuolin käyttöohjeissa lukee että voi istuttaa jo 3kk ikäistä lasta (sitten kun kannattelee päätä hyvin), niin en välttämättä lähtisi silti niin pientä pitämään tuolissa, ainakaan pitkiä aikoja. Kai se vähän riippuu vauvasta ja vauvan jämäkkyydestä, mutta jos vertaa Elviran asentoa tuolissa nyt ja reilu kolmen kuukauden iässä huomaa valtavan eron! Nyt tuolissa istutaan jo selkäsuorana ja hyvässä ryhdissä sekä asento näyttää mukavalta ja luonnolliselta. Silloin kolmen kuukauden iässä asento oli lyhistynyt ja epäluonnollisen oloinen kun tuoli piti Elviraa istuma asennossa "väkisin". Jokainen tekee oman päätöksensä, mutta minä näin jälkiviisaanaa ajattelen että en lähtisi kyllä enää käyttämään tuoli kolmen kuukauden ikäiselle vauvalle.

Ennen tuolin hankintaa kannustan siis miettimään tuleeko tuolille oikeasti käyttöä. Sekä jos on hyvin reideikäs lapsi, niin jääkö tuolin käyttö ikä lyhyeksi! Tuolin toimivuudessa ei siis ole mitään vikaa, ajaa hyvin asiansa kunhan keksii missä tuolia voi käyttää!




sunnuntai 16. maaliskuuta 2014

Kurkkaus meidän kotiin!


Asuntopostausta on toivottu jo monta kertaa. Otin tänään valokuvia myynti ilmoitusta varten ja ajattelin lisätä ne myös tänne jotta saatte kurkistaa hieman miltä meillä näyttää!
Pitemmittä puheitta, tervetuloa meille!















Asumme siis kerrostalo kolmiossa jossa neliöitä on 70. Haaveena olisi saada tämä myytyä ja löytää hieman isompi rivitalo asunto. Katsotaan miten käy että päästäänkö me muuttamaan lähiaikoina!